Juhliin valmistumista

"Huomenna on jo toukokuu, eikä meillä ole vieläkään lakkiais- ja rippijuhlapukuja", kuului työhuoneestamme aamulla. Pikkusiskoni se siellä tuskasteli jo tulevaa kesää ja tulevia juhlia. Minullakin edelliset mekot ovat jääneet isoiksi, joten pohdinkin nyt, kaventaisiko vai ostaisiko uuden. Siispä lähdimme tänään juhlapukukierrokselle täysin avoimin mielin. Toki ylläoleva puku miellyttää kovasti silmääni, mutta päätin myös kokeilla muitakin vaihtoehtoja.

Kaupoissa törmäsimmekin suureksi yllätykseksi ongelmaan: XS-kokoinen systerini löysi koko kaupungista kolme oikeankokoista ja -näköistä pukua. Minulle S-kokoisia pukuja oli edelleen kyllä jäljellä, mutta malliltaan löysin vain yhden sopivan. Jätimme puvut varaukseen, sillä keskiviikkona käymme katsomassa Kempeleen ostoskeskuksen tarjontaa.

Nyt vapun viettoon. Hauskaa vappua kaikille!

Hetki kuvaamataidon tunnilla

Huvittelijoiden Wien

Fiinien ja sivistyneiden ajanviettopaikkojen lisäksi Wien tarjosi myös muitakin ajanviettotapoja. Esimerkiksi Amalbad-kylpylä hemmottelee rentoutumishaluisia matkalaisia, city-polkupyörät mahdollistavat kaupungin tutkimisen kahdella renkaalla sekä Neubaugasse-katu tarjoaa laajat shoppailumahdollisuudet.

Markkinoita ja kirpputoreja oli myös paljon. Me kävimmekin tutustumassa mm. Naschmarktin vanhan tavaran myyntialueeseen (ts. ulkokirpputoriin), Ringstrassen Gallerian antiikkimarkkinoihin sekä ihastelimme paikallisia ruokatuotteita Karmeliter Marktilla. Pääsiäismarkkinoista parhaat olivat vanhan kaupungin alueella sekä Schönbrunnin linnan edessä.

Ulkoilmaa kaipaavat puolestaan voivat suunnata U-Bahnilla Donauinselille käveleskelemään Tonavan rannalle. Alueella oli myös brasialaistyylinen ravintola-alue, joka on varmasti kesäiltoisin aivan mahtava. Tonavan rantaa pitkin pystyi myös rullaluistelemaan ja Donauinsel oli kokonaan pyhitetty ulkoilmaharrastuksille.

Pitää muuten sanoa, että tuo pariskunta veden äärellä oli aika jäätävä näky. Ihan ku ne ois päättäneet lähteä tästä maailmasta yhdessä! Hui!




Iltaisin puolestaan parhaat viihdemahdollisuudet olivat Praterin kaupunginosassa sijaitsevassa huvipuistossa. Laitteet tuntuivat olevan auki oman aikataulunsa ja asiakastilanteen mukaisesti. Alueella oli myös vuodesta 1897 lähtien pyörinyt maailman vanhin Riesenrad-maailmanpyörä. Aikoinaan Riesenradissa oli ollut tuplaten vaunuja, mutta sodan jälkeen Riesenradin kaikkia vaunuja ei oltu enää asennettu paikoilleen.

Lisähuomiona voitaneen myös kertoa Praterin alueen tarjoilevan miehille viihdettä. Heti siinä Casinon takana ja kahden kadun verran. :D

Lumppari + lumihanki

Millefiorin huonetuoksu

Hulluilta päiviltä kotiutimme loppujen lopuksi jotain, mitä emme olleet edes suunnitelleet. Millefiorin sweet lime -huonetuoksu pääsee tänään omalle paikalleen olohuoneeseen. Jäämmekin mielenkiinnolla seurailemaan, mitä pidämme uudesta tuoksusta. :)

Wienin TOP-3

Paikalliselta herrasmieheltä kuulimme eräässä kahvilassa Wienin Top-3:sta.




Ensimmäisenä Wienissä kävijän tulee syödä schnitzel. Eikä mikään possu- tai nautaschnitzel, vaan vasikanlihasta tehty schnitzel. Vaikka en mikään leivitettyjen ruokien ystävä olekaan, oli vasikanlihaschnitzel ehkä elämäni paras schnitzel. Ehkä myös elämäni suurin schnitzel, kun tarjoilija lautasia hakiessaan nauroi minun saaneen varmasti riittävän suuren pihvin, kun oli ruokailunkin jälkeen edelleen puolet jäljellä. :D

Toinen Wienin must-juttu tulikin heti pääruoan perään, jälkiruoka: Salaisella reseptillä tehty Original Sacher Torte Cafe Sacherissa. Näitä ainoita aitoja Sacher-torttuja on saatavilla vain Cafe Sacher -kahviloista ja Hotel Sachereista. Sen vuoksi jonot kahvilaan on pitkät, eikä sinne pääse kuin tyylikkäästi pukeutuneena.

Kolmas Wienin tarjoama pakollinen nähtävyys on valtionooppera. Toisessa maailmansodassa oopperatalo tuhoutui lähes kokonaan, vain pääoven vieressä sijaitseva upea portaikko ja lämpiö säilyivät ehyinä. Muilta osin rakennus on restauroitu katosta lattiaan, jolloin myös koristeiden määrää on vähennetty ja yksinkertaistettu. Siksi sanotaankin, että oopperatalo on sekoitus uutta ja vanhaa.

Tässä vaiheessa voinkin todeta Budapestin oopperatalon rakennustavoitteiden täyttyneen, sillä se oli paljon hienompi, kauniimpi ja koristeellisempi kuin Wienin oopperatalo. ;P

Fiiniin Wieniin mentyämme halusimme myös nähdä yhden esityksen verran Wagnerin kirjoittamaa oopperaa. Oopperahan kuvastaa sivistystä, nautintoa, yleellisyyttä ja erityisesti ulospäinnäkyvää rikkautta. Istumapaikat maksoivat 250 eurosta ylöspäin, seisomapaikat parhaalla näkymällä 4 euroa ja parvekkeella 3 euroa. Parvekkeelta tosin ei varmaan nähnyt yhtään mitään, koska sali kaareutui lavaa kohti. Siispä menimme hyvissä ajoin jonottamaan 4 euron hintaisia seisomapaikkoja, sillä istumapaikat oli myyty loppuun jo kuukautta etukäteen. 

Hyvänä vinkkinä oopperan seisomapaikalle menijöille voimme kertoa sen, että jonoon kannattaa mennä noin 1,5 tuntia ennen lipunmyynnin alkamista, koska tunti ennen lipunmyynninalkua ovet avautuvat ja innokkaat oopperaantulijat pääsevät sisälle jonottamaan. Toki jonon toinen pää jää tässä vaiheessa ulkopuolelle. Toinen hyvä vinkki on mennä lipunoston jälkeen suoraan varaamaan paikka seisomokatsomosta. Tätä varten tarvitset mukaan huivin tai silkkinauhan, jolla merkitset omat paikkasi. Ensimmäistä riviä ei kannata kuitenkaan valita, sillä kausilippulaiset saavat ajaa sinut pois eturivistä, vaikka kuinka olisit paikkaa varannut. Toka rivi on siis paras vaihtoehto.

Väliajalla sitten kannattaa kiiruhtaa kahvilaan nauttimaan lasillinen kuohuvaa. Sen jälkeen jaksaa seistä seuraavat 2,5 tuntia.

Kuka laveerasi taivaan?

Näkymiä parvekkeelta viime viikon keskiviikolta. 

Wienin kaupunkikierroksella

Wienin kaupunkikierroksen aloitimme Karlplatzin alueelta, jossa ensimmäisenä näimme Otto Wagnerin suunnitteleman Stadtbahn Pavillonin eli U-Bahn -pysäkin. Pysäkki erosi muista täysin, sillä muut pysäkit olivat perinteisiä maanalaisia verkostoja, mutta Karlplatzin pysäkki maanpinnalla ja koristeltu tulppaani- ja auringonkukkamaalauksilla. Pysäkiltä jatkoimme suoraan Karlskirchelle, joka oli sisältä koristeltu melko hillitysti marmorilla. Olimmekin täysin yllättyneitä, kuinka hillittyjä kaikki koristeet olivatkaan!

Belvederen palatsi

Unteres Belvedere

Tyylikkäitä rakennuksia oli tarjolla myös Belvederen linna-alueella, jossa oli 1700-luvulla rakennetut barokkityyliset Ylä-Belvedere, Ala-Belvedere sekä näiden keskellä sijaitseva Belvederen palatsi. Puutarhassa ja linnojen väleissä oli myös paljon alueelle tyypillisiä tarunhohtoisia patsaita, suihkulähteitä, vesiputouksia ja lampia. Osittain tuntui kuin olisi päätynyt jonnekin aivan muualle kuin Itävaltaan, sillä perinteisiä Neptunuksia ja muita henkilöhahmoja Belvederessä ei näkynyt lainkaan. Sen sijaan ihmisen ja eläimen risteytyksiä oli useampaakin versiota.

Belvederestä halusimmekin siirtyä seuraavaksi Unescon maailmanperintölistalle kuuluvalle Schönbrunnin linnalle. Keisarinlinnaa ovat asuttaneet kaikki hallitsitjat, joskin jokaisella heillä on ollut linnalle oma käyttötarkoituksena. Leopold I käytti sitä kesäasuntonaan, Kaarle VI metsästysmajanaan ja yksi Wienin historian vaikuttavimmista naisista Maria Teresia hallintorakennuksenaan. Ulkoapäin linna on nimensä mukaisesti "kauniin kevään" keltainen. Sisältä linna on muuttunut jokaisen hallitsijan aikana erinäköiseksi, mutta nykyisin se on Maria Teresian jäljiltä naisellisen koristeellinen ja väreiltään lämmin.

Pienestä tihkusateesta huolimatta linnan puistoalue oli myös uskomattoman hieno. Vielä kauniimpi ja viihtyisämpi se on varmasti kesällä, jolloin korkeat pensaslabyrinttiseinät ovat tuuheasti kasvavien lehtien peittämiä. Gloretten kukkulalle oli myös rakennettu pylväsrivistö, jonka suojista Maria Teresia on ihaillut Wienin kaupunkia jopa Wienerwald-metsän ylitse. Me emme sateen vuoksi kukkulalle kiivenneet, vaikka kovasti olisikin kiinnostanut kokea maisema omin silmin.

Linnojen jälkeen kiertomatkamme kaupungin ympäri jatkui Stephansdomille eli Pyhän Tapanin kirkolle, jossa erikoisinta lienee se, että saanastuolin tekijä Anton Pilgram on veistänyt tuolin pintaan oman kuvansa. Parasta kirkossa kuitenkin on sen tarjoamat näköalat: kirkontornista näkee kirkkaalla säällä jopa Tsekkeihin ja Alpeille saakka!

Sadetta pakoonjuostessamme otimme Stephansplatzilta uudeksi suunnaksi Hofburgin. Alueella on maailmankuulu Espanjalainen kouluratsastuskoulu, barokkityylinen vuonna 1726 avattu kirjasto, Hofburgin linna, hoviteatteri ja keisarillinen aarrekammio. Pääsiäisen aikaan nämä tosin olivat kiinni, joten tyydyimme katselemaan rakennuksia ulkoapäin ja nauttimaan sateettomasta säästä. Illan pimetessä suuntasimme myös katsomaan Rathausia, joka olikin komea näky yönsinistä taivasta vasten.

Takaisin keskustan alueelle tulimme vanhan kaupungin kautta. Satuimme sopivasti pääsiäismunamarkkinoille juuri ennen sulkemisaikaa. Maalattuja munia oli varmasti pari tuhatta. Hinnoiltaan munat olivat viidestä eurosta ylöspäin. Kallein näkemäni maalattu pääsiäismuna maksoi 29,90€. Olisi kovasti tehnyt mieli ostaa yksi pääsiäismuna kotiinviemiseksi, mutta eipä se olisi tainnut ehyenä pysyä. Siispä tyydyin vain ottamaan kuvia.