Global InterRail: Conwy

Palattuamme Dublinista Holyheadiin suuntasimme sattuman kautta turisti-infoon. Meillä oli ollut ajatuksissa käydä katsomassa brittiläistä linnaa, mutta emme kuitenkaan tienneet, mikä maan lukuisista linnoista olisi helpoimmin saavutettavissa. Infosta saimmekin hyvin tietoa eri vaihtoehdoista ja lopulta päädyimme Conwyn linnaan, koska sieltä oli suora junayhteys seuraavaan kohteeseemme Lontooseen.

Conwyn asema

Siispä junalla Holyheadista Conwyn asemalle. Hassuinta paikallisjunassa oli se, että meidän piti kertoa konduktöörille, millä pysäkillä halusimme jäädä pois, koska muutoin juna ei olisi pysähtynyt Conwyyn ollenkaan. Pääsimme siis matkaamaan paikallisjunalla, jonka ideana on kuljettaa matkustajat halutuille pysäkeille tekemättä turhia pysähdyksiä. Vähän pisti jännittämään, muistaako konduktööri käskeä kuskia pysähtymään Conwyyn, mutta hyvin meni ja juna pysähtyi oikealla asemalla.

Conwy oli mielenkiintoinen Snowdonia vuorijonon kyljessä sijaitseva vierailukohde, sillä edelleenkin keskiaikaista kaupunkia ympäröi korkea muuri, jonka uloimmassa kulmassa kohosi tyylikäs keskiaikainen linna. Linna on rakennettu vuosien 1283-1289 aikana, jolloin kuningas Edvard I halusi lujittaa omaa valta-asemaansa. Nykyisin linna on yksi parhaiten säilyneistä Iso-Britannian linnoista, sillä edelleenkin sen kaikki kolme kerrosta ovat vierailijoille avoinna. Lisäksi linnan vartiotorneihin pääsee kiipeämään ja sen vallihaudan ylittävää siltaa pitkin kävelemään. Toki sillan ylityksestä pitää maksaa edelleen keskiaikaisille linnoille tyypillisesti siltamaksu.

Linnan lisäksi kaupungin maamerkkejä ovat kaksi suurta siltaa ja veneilijöille suunnattu ankkuroitumisalue. Muurin "läpi" pääsee myös kulkemaan yksikaistaista autotietä pitkin: aiemminhan hevosvankkureilla kuljettaessa ei leveämpää kulkuväylää ole tarvittukaan. Muilta osin kaupungin keskusta on rakentunut mäenrinteille linnan juurelle. Laajoja nummialueita puolestaan oli hyödynnetty lukuisina golf-kenttinä. Mikäli aikaa olisi ollut enemmän, olisimme mielellämme käyneet lyömässä pari palloa rangella.

Junayhteyksien osalta Conwy on myös helposti saavutettavissa kaikista suunnista, kunhan itse muistaa vain sanoa konduktöörille, millä asemalla haluaa jäädä pois. Paluukyyti sen sijaan lähtee Conwyn naapurikylästä, parin mailin päässä sijaitsevasta Llandudno Junction -asemalta. Sieltä pääsee mm. suoralla junayhteydellä Lontooseen. 

Global InterRail: Dublin

Jälleen oli vähän taukoa, mutta nyt jatkuu. Tällä kertaa Global InterRail -postausten aiheena Irlannin pääkaupunki Dublin.

Päästäksemme Dubliniin ajelimme ensin junalla Manchesterista Holyheadiin ja jatkoimme matkaamme laivalla Irlanninmeren yli. Laivamatka oli aivan ihana: saimme katsella auringonpaisteen heijastumista meren aalloista ja tuoksutella raikasta meri-ilmaa. Olinkin jo pitkään kaivannut meri-ilmaa parin viikon sisämaamatkaamisen jälkeen.

Ennen kuin pääsemme kuitenkaan Dublinin kuviin saakka, ihastellaan vähän Holyheadia. Matkalla näimme jotain, mihin voisin muuttaa vaikka heti: vanhaan tuulimyllyyn remontoitu koti olisi aivan superluksusta!

Aurinkoisena ja lämpimänä alkanut päivä koki kuitenkin muutoksen, kun Irlannin rannikko alkoi näkyä. Ensin tihkutti ja sitten vettä tuli maalle tyypillisesti kuin kahdesta saavista yhtäaikaisesti kaataen. Ulkolämpötilakin veteli siinä +10 asteen paikkeilla, joten onnittelimme itseämme siitä, että olimme pakanneet mukaamme myös lämmintä vaatetta.

Pubissa ei kuitenkaan onneksi satanut. Nälkäisinä saimme eteemme maukkaan Fish 'n Chips -annoksen. Nam, nam, nam. Aivan loistava! Parasta kaupungissa olivatkin juuri kaikki pubit. Niiden tunnelma oli kivan rento, Guinness virtasi ja pub mealin sai kohtuullisen halpaan hintaan. Brittien jälkeen oli myös kiva jälleen palata käyttämään euroja. Mietimmekin, kuinka työlästä matkustaminen olisikaan, jos Euroopan valtiot palaisivat omiin rahayksikköihinsä. On ne eurot vain paljon parempi vaihtoehto!

Täysillä vatsoilla lähdimme tutkimaan kaupunkia. Kahden päivän aikana näimme varmasti kaiken näkemisenarvoisen. Seuraavalla kerralla sitten joskus hamassa tulevaisuudessa haluan ehdottomasti mennä katsomaan myös muita Irlannin kaupunkeja ja Atlantin puolesta rannikkoa. Siellä pitäisi olla korkeita vuoriseinämiä ja syviä onkaloita.

Junayhteyksien osalta Irlanti on aika ovela maa. Jokainen junalinja nimittäin lähtee Dublinista ja päätepysäkiltä pääsee vain ja ainoastaan takaisin Dubliniin. Näitä "maaseutureittejä" oli käytännössä kuuteen eri suuntaan meneviä. Mielenkiintoisimmat olisivat toki Belfastin lisäksi olleet Gallway ja Cork. Toki Atlantin puoleisella rannalla kulkee museojunia melko suolaisilla hinnoilla: esimerkiksi neljän tunnin mittainen maisemajuna-ajelu parille pysähdyksellä maksoi reilut 100 euroa per henkilö.

Irlannin tutkiminen jäi siis näiltä osin aika vähäiselle. Mikäli meillä olisi ollut enemmän aikaa olisimme matkanneet Dublinista junalla Belfastiin ja Belfastista laivalla Skotlannin puolelle. Reilipassiemme viimeisen käyttöpäivän kolkutellessa ovella päätimme kuitenkin jättää Irlannin tutkimisen väliin ja kahden päivän päästä palasimme laivalla takaisin Brittien puolelle Holyheadiin.