Berliinissä uusi vuosi 2014 otettiin vastaan iloisilla merkeissä. Miljoona ihmistä kokoontui iltakuudesta lähtien Tiergartenin kävelykadulle nauttimaan tunnelmasta, esiintyjistä, hyvästä musiikista ja erilaisten kojujen antimista. Mekin osallistuimme uuden vuoden viettoon suuntaamalla hyvissä ajoin paikan päälle, jotta varmasti mahduimme puistoon. Olimme nimittäin lukeneet aiemmin, että puisto täyttyy illan mittaan ääriään myöten, eivätkä kaikki halukkaat edes pääse sisälle asti. Tästä syystä Tiergartenin Silvester-iltaa oli myös mahdollista seurata jalkapalloareenalle pystytetyltä screeniltä. Illan juontajien mukaan stadionille olikin kokoontunut 60 000 katsojaa.
Alueella kävellessämme teimme lähes heti mielenkiintoisen havainnon: Berliinissä uusi vuosi oli samantyylinen juhla kuin meillä vappu. Paikallinen väestö nimittäin sonnustautui hassuihin laseihin, hattuihin ja peruukkeihin. Lisämakua asuihin toivat myös vilkkuledit, joita oli niin lakeissa, laseissa kuin tyylikkäissä viitoissakin. Meillä sen sijaan oli päällä untuvatakit, sillä lämpötilan oli luvattu laskevan pakkasen puolelle ennen kuin vuosi edes ehtisi vaihtua.
Untuvatakeista ja pakkasesta huolimatta illan aikana parhaimmat kokemukset tulivat paikallisen väestön positiivisuudesta ja yhteislaulukulttuurista. Naureskelimmekin Antonin kanssa, miten saksalaisilla on tuo alue elämänfilosofiasta juurikin samanlainen kuin meillä. Tappeluiden sijaan miljoona iloista kuulijaa pystyi seisomaan paikallaan ja nauttimaan siitä kahden jalan kokoisesta alueesta, joka jokaiselle oli varattu. Kojuista sai lisäksi hakea itselleen wurstiannoksia sekä kuumaa Glühweinia.
Neljä ja puoli tuntia kestäneen seisoskelun ja illan shown seuraamisen jälkeen vuoden vaihtumisen kruunasi näyttävä ilotulitus. Pauks ja poks, 7 minuuttia tauotonta ja musiikin tahtiin poksuvaa rakettimerta oli ilo katsella! Kaupungin ilotulituksen jälkeen porukka alkoi pikkuhiljaa siirtyä puiston laitamille ja ohjattuja reittejä pitkin kohti seuraavaa kohdettaan. Me kiertelimme hetken Brandenburgin torin liepeillä ja katselimme, miten vapautuneesti ilotulitteita ammuttiin käsistä ja vaakatasossa pitkin katuja. Meininki näytti riittävän hurjalta jo kaukaakin katsottuna, joten lopulta kävelimme takaisin hotellille nukkumaan. Viimeisenä lomapäivänämme halusimme nimittäin käydä Potsdamissa, sillä sitä oli kehuttu lähes jokaisessa Berliiniä koskevassa lehtijutussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti