Olen edelleenkin ihan uppoutunut Berchtesgadenin ja Kehlsteinhausin maisemiin. Se kesä, se lämpö ja se auringonpaiste! Haaveilen nyt niistä enemmän kuin pitkiin aikoihin. Vuodatin myös pari kyyneltä nähtyäni kaverini kaverin ottaman kuvan Hong Kongin The Symphony of Melody -valoshowsta. Olisi jälleen ihana hypätä sinivalkoisille siiville ja liidellä jonnekin kauas katsomaan jotain ihan erilaista ja jotain ihan uutta.
Tänään ulkona kävellessä kuitenkin havahduin. Hetkinen - näen jo paikoitellen maata ja asfalttia. Ihanaa, ihanaa, hihkuin koko matkan. Taas voidaan kysyä, miten talvi menikään niin nopeasti, miten pimeä marraskuu muuttui valoisaksi maaliskuuksi ja kuinka paljon tänäkin vuonna on jo ehtinyt sattua ja tapahtua. Nytkin eletään jo maaliskuun puolta väliä, minne se alkukuu katosikaan? Ensi viikon jälkeen vaihtuu taas kuukausi, apua. Kohtahan on jo kesä!
Iltapäivälenkin jälkeen Stockmannilla käydessäni huomasin myös pääsiäistavaroiden saapuneen hyllyille; oli koristeellista suklaamunaa, tyylikästä kukkoa ja suussasulavaa pupua. Lisäksi kylmähyllyt notkuivat Pashaa ja Mämmiä: molemmat minun suuria pääsiäisherkkujani. Melkein jo pystyin maistamaan nämä herkut suussani. Samalla aloin jo miettiä, mitähän pääsiäisherkkuja saammekaan tänä vuonna syödä. Tiedossa on nimittäin pieni irtiotto arjesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti