keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Arkistojen kätköistä: Budapest



Katselimme eräänä päivänä blogimme sivupalkissa olevia matkustamiseen liittyviä linkkivinkkejä ja huomasimme Unkarin edelleen loistavan poissaolollaan. Niinpäs arkistojen kätköistä on kaiveltu useita vuosia vanhoja kuvia Budapestista. Lähdimme reissulle viisi vuotta sitten toukokuun lopussa ja tarkoituksenamme oli tutustua Tonavan rannalla sijaitsevaan kaupunkiin romanttisesti käsikädessä kävellen. Kuinkas sitten kävikään - vettä satoi kaatamalla lähes koko reissun ajan, mutta onneksi meillä sentään yhteinen sateenvarjo. ;)

Nähtävyyksien osalta Budapest on loistava kohde: kaupunki sopii niin historian havinaa kaipaaville, ostosparatiiseista unelmoiville, musiikin ja etenkin oopperan ystäville, ulkoilmasta pitäville luontoihmisille, pop-musiikin tahtiin tanssahteleville kansalaisille kuin kulinaristisille nautiskelijoillekin. Rentoutujille kaupungilla on tarjolla lukuisia terveyskylpylöitä, joiden kuumat kylvyt laskevat kiireisenkin matkaajan stressitasoa. Toisaalta kaupungin lukuisat sillat, kauniisti valaistu Budan linna, Tonavan halkaiseva Margit-saari sekä mäkiset kadut luovat kaupungille sitä kuuluisaa romanttista tunnelmaa erityisesti iltaisin.



Liikkuminen kaupungissa oli helppoa. Me ajelimme pääosin busseilla sekä pariin otteeseen raitiovaunulla. Lisäksi taksit olivat kohtuullisen halpoja, ja kävellenkin pääsi joka suuntaan. Kooltaan kaupungin keskusta on melko pieni, joten paikallisliikennettä ei tarvitse nähtävyyksien vuoksi käyttää. Linnalle mennessä puolestaan pystyi lepuuttamaan jalkojaan ajamalla sinne muutamia forintteja maksavalla funikulaarilla. 



Budan puolella sijaitsevalta linnavuorelta avautuivat komeat näkymät Tonavan toiselle puolelle jäävälle Pestille. Kaupunki onkin siinä mielessä mielenkiintoinen, että se on jaettu kahteen osaa; perinteiseen Budaan ja modernimpaan Pestiin. Osia erottaa toisistaan keskellä virtaava Tonava. Suurimpina eroina alueissa olivat pinnanmuodot, sillä elitistien asuttama Budan puoli on mäkistä ja metsäistä, kun taas Pestin puoli aivan tasaista.



Nähtävyyksien osalta Budan puolella sijaitsee 1200-luvulta peräisin oleva kuninkaanlinna eli Budan linna. Linna itsessään ei eroa muista linnoista mitenkään, mutta näkymät Tonavan yli olivat todella kauniit. Linnavuoren ja Budan linnan lisäksi Budan puolelle sijoittuvat myös piispa Gellertin mukaan nimetty Gellertin kukkula, Gellertin kylpylä ja piispa Gellertin patsas. Huhutaan, että kukkula olisi saanut nimensä siitä, että piispa Gellert kuoli siellä tullessaan pyöritetyksi tynnyrissä rinnettä pitkin alas. Budan matalimmilla kohdilla puolestaan parhaimpia kävelykohteita olivat vanhan kaupungin kadut sekä arkkitehtorisesti tyylikkäiden talojen reunustamat kiemuraiset tiet.




Pestin puolelta puolestaan löytyivät parlamenttitalo, Váci utcan -ostoskatu, monipuolisen menun omaavat ravintolat ja Elizabethin puisto lemmenlukkoineen. Loppujen lopuksi me vietimme näissä kohteissa tosi vähän aikaa, koska kaikki keskustan kauppakeskukset ja osa ravintoloista olivat kiinni kansallisen pyhän vuoksi. Sen sijaan me käytimme paljon aikaa sivukatujen tutkimiseen ja erilaisten kuvausympäristöjen löytämiseen. Vanhat puhelinkopit sprayattuine seinineen olivat parasta, mitä löysimme koko reissulta.



Ei saa kuitenkaan unohtaa Wienin kovinta kilpailijaa, nimittäin Pestin puolella sijaitsevaa kansallisoopperaa. Taloa pidetään kaupungin kauneimpana rakennuksena ja sen rakentamisvaiheessa oli ollut yksi ainoa tavoite: rakentaa Budapestin oopperatalosta kaikin puolin kauniimpi kuin Wienin oopperatalo. Molemmissa oopperataloissa vierailleena voimme kertoa Budapestin onnistuneen tavoitteessaan. Ei siis ihmekään, että rakennusvaiheessa rakennusmestarina toiminut Miklós Ybl on tarkastanut jokaisen oopperatalon rakentamiseen käytettävän tiilen. Erikoisuutena oopperatalossa on myös ilmanvaihtojärjestelmä, joka on toteutettu asentamalla "ilmastointiräppänät" jokaisen istuinpenkin alle. Lisäksi oopperan katossa oli lämpimän ilman poistoaukko, jolloin ilman vaihtuvuus voitiin taata.



Museoiden osalta mielenkiintoisin oli ehdottomasti Terrorin talo eli entisajan salaisen poliisin päämajana toiminut rakennus. Rakennuksessa esiteltiin Unkarin historian synkimpiä ajanjaksoja kommunistien ja natsien valtakausilta. Lisäksi museossa pääsi kurkistamaan kidutuskammioihin ja neuvostoliittolaiseen tankkiin. Kaiken kaikkiaan museossa vierailu avasi silmiämme näkemään Unkarin historian aivan uudessa valossa.

Jotta voimme kuitenkin päättää arkistojen kätköjen purkamisen tyylikkäästi, ihaillaanpa muutamaa yökuvaa Tonavan varrelta ja Budan puolen kaduilta.



tiistai 2. huhtikuuta 2013

11 hassua totuutta


Harmaa ja muut iloiset värit -blogin Minna ja Beauty Wingsin ihanainen Jendsuli haastoivat meidät kertomaan itsestämme. Aihe onkin blogissamme melko harvinainen, koska blogimme käsittelee pääosin matkustusharrastustamme, maisemien esittelyä, koiraamme sekä paikoitellen kotimme sisustusta. Sen vuoksi onkin kiva paljastaa itsestään jotain ihan uutta ja ennenkuulumatonta. ;)

Ennen kuin kerromme sen enempää itsestämme kerromme hieman tästä haasteesta. Haasteen tarkoituksena on tuoda näkyville niitä blogeja, joilla on alle 200 lukijaa. Tämä haaste on tosin liikkunut jo niin laajasti, että jätän tällä kertaa jakamatta tätä eteenpäin. Halukkaat voivat sen tästä napata itselleen.

Haasteen ideana on kuitenkin se, että jokaisen haastetun kuuluu kertoa itsestään 11 asiaa, vastata haastajan esittämiin 11 kysymykseen sekä keksiä 11 uutta kysymystä haastamilleen bloggaajille. Lisäksi haastetun pitää kertoa, kenet alle 200 lukijaa omaavan bloggaajan hän haastaa toimintaan mukaan, eikä takaisinhaastamista hyväksytä.

Siispä ohjeiden jälkeen pääsemme vauhtiin.




11 asiaa meistä
1. Vietämme tänä vuonna seitsemättä vuosipäiväämme. 
2. Käytämme kotona ollessamme jatkuvasti jotakin teknistä laitetta, vähintäänkin puhelinta tai iPadia.
3. Olemme tarkkoja kierrätyksestä: metallit, lasit, muovit, pahvit ja paperit menevät aina vain ja ainoastaan niille tarkoitettuihin roskiksiin.
4. Olen kauhistunut siitä, että serkkuni ja pikkusiskoni ovat kohta täysikäisiä. Sehän tarkoittaa, että minä olen jo kymmenen vuotta vanhempi kuin he! Anton puolestaan on edelleen yhtä nuori kuin tavatessamme: miehet eivät vanhene niin nopeasti kuin me naiset.
5. Siviilielämässämme pyrimme välttämään matkustuksesta puhumista, koska suurin osa ihmisistä ei ymmärrä meidän matkustusharrastustamme. Heidän mielestään viikko Kreetalla kerran vuodessa olisi riittävää.
6. Lässytämme koirallemme kuin lapselle ja toisinaan pidämme sitä jopa ihmiseen verrattavana olentona. 
7. Odotamme kovasti sitä aikaa, kun Antonin opiskelut loppuvat ja meillä olisi iltaisin vain luppoaikaa.
8. Suunnittelemme elämäämme noin viikolla eteenpäin.
9. Haluamme elää hetkessä ja ottaa siitä kaiken irti.
10. Matkustamisessa rankinta ovat hotellin etsintä ja pakkaaminen. Toisinaan laukkujen purkaminen on myös harrastuksemme suurimpia miinuspuolia.


Vastauksemme Minnan kysymyksiin

1. Jos voisit pelastaa palavasta asunnosta yhden esineen, mikä se olisi? (Perhe on jo turvassa).
Paha, paha, paha. Valokuvat vai tietokone? Vastauksemme on tietokone, koska valokuvat ovat siellä.

2. Mitä tekisimme ensimmäisenä, jos voittaisimme lotossa?
Ostaisimme 100 arpaa ja raaputtaisimme niitä kynttilänvalossa. Tällöin säästäisimme sähkössä, koska rikkaina olisimme pihejä.

3. Millaisia autoilijoita olemme?
Nautimme nopeista ja tehokkaista autoista, emmekä pistä pahitteeksi, jos automme kääntää katseita. Näitä ajatuksia todellisuuteen peilatessa, voidaankin ihmetellä nykyistä ykkösautovalintaamme: se oli järkivalinta ilman tunteita.

5. Mitä ostitte viimeksi?
Ruokaa Lidlistä.

6. Mitä ohjelmia katsomme televisiosta vai katsommeko mitään?
Televisiosta katsomme Putousta, Suomen huonointa kuskia, luonto- ja historiadokumentteja sekä minä katson Salattuja elämiä ja Uutta päivää. Salkkareita ja Uutta päivää olen katsonut, jotta tiedän, mitä oppilaani katsovat televisiosta.

7. Millainen olisi unelma-asuntomme?
Unelma-asuntomme sijaitsisi talon ullakkokerroksessa ja suurista ikkunoista avautuisi näkymä merelle. Kooltaan asunto voisi olla noin 100 neliötä ja pohjaltaan järkevä. Huoneluku voisi olla esimerkiksi kolme makuuhuonetta, vaatehuone, yksi WC ja yksi saunallinen kylpyhuone poreammeella sekä yhdistettu olohuone ja keittiö. Lisäksi asunnossamme voisi olla myös iso, lasitettu parveke merinäkymällä. Naapureina voisimme pitää samat henkilöt, jotka ovat nykyisinkin naapureinamme. Arvostamme myös riidatonta taloyhtiötä ja taloyhtiön omistamaa tonttia. Yksinään räkyttävistä koirista emme tykkää, joten Lumppariammekin vahdimme toisinaan valvontakameralla.

8. Minkä uuden harrastuksen haluaisit aloittaa?
Haluaisin aloittaa venäjän kielen opinnot, koska Itä-Euroopan pienemmissä kaupungeissa englanti, ruotsi, saksa, ranska ja espanja eivät ole olleet riittävä kielivalikoima. Anton puolestaan haluaisi jatkaa saksan opintoja.

9. Mikä oli lempiaineesi koulussa?
Lempiaineeni koulussa oli matematiikka, tekstiilityöt ja äidinkieli. Antonin lempiaineita puolestaan olivat puutyöt, historia ja musiikki.

10. Mikä eläin kuvastaisi sinua parhaiten?
Toisinaan olemme molemmat elämästä nautiskelevia ja syömistä harrastavia pandoja, toisinaan puolestaan joka paikkaan ryntäileviä mangusteja. Keskiverrosti olemme siis vähän kuin hamsterit.

11. Millaisia terveisiä lähettäisit teini-ikäiselle itsellesi?
Kyllä se elämä siitä helpottuu: älä huoli, vaan nuku riittävästi.


Vastauksia Jendsulin kysymyksiin

1. Ketä rakastatte?
Toisiamme tietenkin, läheisiä sukulaisia ja ystäviä sekä Lumppari-höpsöliiniä.

2. Mitä pelkäätte?
Pelkäämme, että jollekin tärkeälle henkilölle sattuisi jotain pahaa.

3. Ihanne aviovaimo / mies?
Katsoimme juuri toisiamme ja näimme ihanteemme.

4. Oletteko kesänlapsia?
Kesä on ihmisen parasta aikaa, mutta harmillisesti Suomen kesä on todella lyhyt. Toisaalta liian kuuma kesä ei ole mukava, joten sen vuoksi emme missään nimessä matkustaisi kesällä Kaakkois-Aasiaan.

5. Harrastatteko valokuvausta?
Harrastamme ja olemmekin miettineet järkkärin hankkimista. Niin, meillähän ei ole järkkäriä, koska koemme sen raahamisen epämukavaksi. 

6. Milloin ihminen on aikuinen?
Tämä onkin hauska aihe, sillä olemme puhuneet moneen kertaan aikuisuuteen liittyvästä iästä. Mielestämme aikuisia ollaan vasta sitten, kun oikeasti eletään omillaan, käydään töissä, vastataan omista asioista täysipainoisesti ja kenties kannetaan vastuuta jo jostain toisesta. Aikuisuuden ikä voisi olla +25 vuotta. Toisaalta emme ole lainkaan varmoja riittääkö pelkkä itsestään huolehtiminen aikuisuuden mittariksi, vai onko yksilö aikuinen vasta, kun vastaa jostain toisesta. Siispä aikuisuuden mittarina voidaan myös käyttää perheellistymistä.

7. Oletteko rakastuneita?
Kyllä vain. <3

8. Ketä ihannoitte?
Ihmisiä, joilla on ollut suuret tavoitteet ja he ovat saavuttaneet ne tekemällä paljon töitä. Ihannoimme myös ihmisiä, jotka ovat aidosti omia itsejään, rehellisiä, avoimia, ennakkoluulottomia ja avarakatseisia. Lisäksi ihannoimamme ihmiset osaavat kertoa rakentavaa palautetta oikealla tavalla ja nostaa tarvittaessa murisevan tiikerinkin pöydälle.

9. Viisi meille tärkeintä kuvaa


yhteinen aika ulkona - kotikaupunki - matkustaminen ja uusiin kulttuureihin tutustuminen -
 koti - näkymä kaikista ikkunoistamme iltaruskon aikaan


10. Mitä koulua käytte?
Anton opiskelee diplomi-insinööriksi ja minä käyn tällä hetkellä viidettä ja kuudetta luokkaa. Välillä olen myös kolmannella ja toisinaan myös neljännellä luokalla. 

11. Lempieläimemme
Jos kukaan ei vielä tiennyt, pidämme eniten koirista. Marsut ovat myös erittäin mukavia lemmikkejä, koska ne ovat isompia kuin muut jyrsijät ja elävät keskimäärin 6-vuotiaiksi.