maanantai 27. lokakuuta 2014

Budapestin iltatunnelmissa




Budapest, Pariisi, Praha ja Rooma ovat monen matkailusivuston ja -lehden mukaan Euroopan romanttisimpia kohteita. Jokaisessa kohteessa käyneenä voimme vakuuttaa jokaisen kohteen vastaavan käsityksiämme romanttisuudesta, mutta mitä se romanttisuus oikein kaupungilta vaatii. Miksi joku kaupunki voidaan määritellä romanttisemmaksi kuin joku toinen?




Vastauksia kysymyksiimme on varmasti monia, mutta meidän mielestämme jokaisen mainitun kaupungin romanttisuuden takana ovat iltavalot, hienostunut ja toista kunnioittava tunnelma, kapeat kadut, lukuisat ravintolat ja kahvilat ulkoterasseineen sekä ystävälliset ihmiset ja siellä täällä rauhallisesti käsikädessä kulkevat pariskunnat. Mielestämme myös mainittujen kaupunkien ikä tuo kaupungeille etulyöntiaseman, sillä vanhat rakennukset, holvikaaret ja valoa heijastavat katukiveykset luovat kaupunkeihin menneiden vuosisatojen tunnelmaa; jotain sellaista, mitä ei voida nykyään enää rakentamalla saavuttaa.






Tonava kaunoinen lienee myös yksi Budapestin romantiikan lähteistä, sillä leveä joki heijastaa kaupungin kultaisia valoja sekä tarjoaa mahdollisuuden yömyöhäisille veneretkille. Mekin kävimme ensimmäistä kertaa reissuhistoriassamme iltaöisellä veneretkellä alittaen Tonavaa ylittävät sillat pariin kertaan. Retki kaikkine kauniine valoineen, laivan taustamusiikkeineen ja virtaavan veden tuoksuineen oli erittäin tunnelmallinen kokemus. Kesäisin retki olisi varmasti vieläkin mukavampi, kun voi ihastella kaupunkia veneen kannella lämpimässä, mutta silti vilvoittavassa tuulessa.



Mikä kuitenkin vaikuttaa kaupungista saatuun kokemukseen kaikista vahvimmin? Meidän mielestämme vastaus piilee ehdottomasti toistensa kanssa toimeen tulevissa matkalaisissa, rennossa asenteessa, iloisessa mielessä, avoimissa vaihtoehdoissa, yhteisissä päätöksissä ja toisen mielipiteiden kunnioittamisessa sekä kiireettömässä tunnelmassa. Ilman näitä henkistä levollisuutta tuottavia asioita tuskin mikään loma tai kaupunki on romanttinen, vaikka kuinka kaupungin valot loistaisivat ja kahvilat tarjoaisivat live-musiikkia.


sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Vierailulla Budapestin patsaspuistossa





Uutena kokemuksena ajelimme eräänä päivänä reilut puoli tuntia busseilla ja raitiovaunuilla kaupungin laitamille Budapestin kuuluisaan patsaspuistoon. Reitti oli kokonaisuudessaan selkeä ja helppo, joten myös kepeillä liikkunut Anton pääsi vaivatta perille. Toki patsaspuistoon olisi myös päässyt suoralla "turistibussilla", mutta retken hinta oli liki 4000 forinttia, jolla sai jo kolmen päivän julkisen liikenteen lipun. Siispä suosittelemme Budapestin matkaajille Google Mapsin reittihakua, joka näyttää suoraan bussi- ja raitsikkareitin aikatauluineen ja vaihtoineen puiston viereiselle bussipysäkille.











Patsaspuistossa meitä ensimmäisenä tervehtivät suuren suuret saappaat kymmeniä metrejä korkean kivijalan päällä. Muilta osin puisto oli kooltaan melko pieni, mutta sisällöltään sitäkin monipuolisempi. Koko Euroopan mittapuulla mitattuna patsaspuisto oli myös harvinainen nähtävyys, sillä tiettävästi muut maat eivät ole koonneet neuvosto- ja kommunisminaikaisia patsaitaan minnekään turistinähtävyydeksi, vaan ovat enemmän tai vähemmän vähin äänin tuhonneet ne. Henkilöhahmojen osalta puistossa tapasi Leninin, Stalinin ja muiden Unkarin kommunistijohtajien patsaita. Kooltaan kaikki patsaat olivat massiivisia ja kymmeniä metrejä korkeita.



Lähtiessämme museosta löysimme myös aidon Trabantin, jonka penkkejä sai käydä kokeilemassa. Trabin peltejä koluutellessamme totesimmekin Trabin olleen melkoinen pahviauto. Mielenkiintoisen autosta kuitenkin tekee se, että niiden valmistus huhujen mukaan aloitettaisiin uudestaan ja Trabista tulisi 160 kilometrin kantaman takaava sähköauto, jonka huippunopeus olisi 130 km/h. Jäämmekin siis mielenkiinnolla odottamaan tämän uuden sähköauton markkinoille saapumista!

Patsaspuistovisiitin jälkeen loppupäivä kului ostoksia tehdessä ja ilta iltavalaistuksia ihastellessa. Niistä lisää seuraavassa postauksessa!

Budapestissa nähtävyyskierroksella







Kaupungin keskustan tultua tutuksi lähdimme kiertämään Linnavuorta Budan linnan ja arkeologisten kaivausten osalta. Kaivauksissa oli päästy vajaassa kymmenessä vuodessa pitkälle, sillä ne alueet, joita tutkijat puhdistivat viime reissumme aikana, olivat kokonaan valmiit ja tutkijat olivat siirtyneet seuraavalle Linnavuoren alueelle.





Budan linnan pihalla sen sijaan näytti tällä kertaa olevan remonttia, joten jätimme linnanpihan kokonaan väliin. Sen sijaan kävimme kurkistamassa Mátyas-kút:a eli Matiaksen suihkulähdettä, jossa metsästyskohtauksen muodossa on esitetty hetki, jolloin nainen ihastuu juuri saaliin kaataneeseen mieheen realistisesti kuvattujen läähättävien koirien seurassa.





Linnavuoren jälkeen nähtävyyskierros jatkui Pestin puolella Pyhän Tapanin kirkkoon, jota oli rakennettu kolmen arkkitehdin johdolla yli 50 vuotta. Kirkko oli kuuluisa uusrenessanssityylistään, kupolin mosaiikkitaideteoksista ja Pyhän Tapanin elämästä kertovista tauluista.




Lisää kullattuja kattoja puolestaan kävimme katsomassa Valtion oopperatalossa. Tällä kertaa emme osallistuneet oopperatalo-kierrokselle, vaan jatkoimme matkaamme eteenpäin kohti seuraavaa kohdetta.



Oopperatalon jälkeisenä nähtävyyskohteena ostimme liput Terrorintaloon, joka oli aiemmin toiminut valtionpoliisin päämajana. Interaktiivinen näyttely kommunismin aikaisesta Unkarista oli edelleen todella tietopainotteinen ja toteutustavaltaan moderni. Eniten mieliimme piirtyivät kauhut kellarivankikopeista ja karun kohtalon kohdanneista vangeista. Muutoksena edelliseen vierailukertaamme valokuvaus museossa oli nykyisin kiellettyä.



Terrorintalolta suuntasimme illan pimetessä Sankarien aukiolle, joka oli rakennettu Unkarin tuhatvuotisjuhlallisuuksiin ja saatu valmiiksi vasta 30 vuotta myöhemmin vuonna 1929. Aukiota hallitsi pylvään päässä oleva enkeli Gabriel, joka suojeli pylvään juurella olevia heimopäälliköitä. Aukio oli kooltaan suuri, mutta yllätykseksemme täysin autio: vain aukion reunoilla näkyi kävelevän muutamia ihmisiä.

Nähtävyyskierroksemme jälkeen oli jo aika siirtyä illalliselle gulassikeiton merkeissä. Gulassikeitto oli ehkäpä maukkainta keittoa, jota olemme pitkiin aikoihin syöneet. Ajatuksena olisikin valmistaa gulassikeittoa myös kotona ensi viikolla.

lauantai 25. lokakuuta 2014

Budapestin auringon alla





Kotoa lähtiessämme pakkasimme laukut täyteen lämpimiä vaatteita ja paksuja takkeja. Budapestiin laskeuduttuamme sen sijaan totesimme sopivimman asusteen olevan t-paita. Siispä lomamme alkupuolelle ennustettu 20-asteinen, suomalaisen mittapuun mukainen helle oli kuin olikin totta. Aurinko helli meitä lämmöllään ja valollaan kahden päivän ajan, eikä syksystä ollut tietoakaan.






Sään suosiessa kävelimme Pestin katuja pitkin ja poikin, teimme pieniä ostoksia Vaci utcan kauppakadulla, ihastelimme Tonavan leveyttä ja sen yli kulkevia siltoja. Edellisen Budapestin reissumme jälkeen kaupunki oli muuttunut täysin: entisajan kommunistinen ja venäläistyylinen kaupunki oli länsimaistunut, rakennusten ulkopinnat uusittu, katuja ja puistoja siistitty, aukioita lisätty sekä näiden toimien lieveilmiönä turistien määrä oli moninkertaistunut. Tunnelma kaupungissa oli edelleen kuitenkin hyvin hienostunut, mikä näkyi jo hienostokahviloiden ja -ravintoloiden määrässä sekä siinä, että myös paikalliset olivat illallistamassa paikallisissa ravintoloissa.




Hintatason osalta Budapest oli edelleen suomalaiselle halpa kohde. Hienon ravintolan ruoka-annos maksoi vajaan 10 euroa, virvoitusjuomat alle eurosta kolmeen euroon riippuen valmistusmaasta, leipomoiden sämpylät vajaan 10 senttiä kappaleelta, julkisen liikenteen kolmen päivän lippu 12 euroa ja museoiden sisäänpääsyliput 3-6 euroa henkilöltä. Siispä reissun kokonaisbudjetti jäi tällä kertaa kaikkine vaateostoksineen, lentoineen, hotelleineen, junamatkoineen ja ruokailuineen vain noin 600 euroon per nenä. Ei mielestämme paha hinta, sillä tällä kertaa jouduimme ostamaan lentoliput Finnairin listahinnoilla.

Ruokien osalta maistelimme lomamme aikana niin pihvejä, irlantilaisia makkaroita perunamuusilla, gulassikeittoa kuin Caesar salaattiakin. Ravintoloista parhaimmiksi koimme keskustan ulkopuolella olevan Rubenin ja keskikaupungissa sijaitsevan Cyranon. Kahviloista parhaiten viihdyimme California Coffee Companyssa sen rennon ja nuorekkaan tyylin vuoksi.



Erikoisin ravintola puolestaan oli hotellimme läheisyydessä sijainnut Csendes Bar, jonka sisustuksessa oli käytetty vähän kaikenlaisia tavaroita, jotka oli vain saatu keinolla millä hyvänsä kiinni seinään tai kattoon. Katosta muun muassa roikkui lastenrattaita, keinuhevosia ja kolmipyöriä ja seiniä koristivat niin vanhat lavuaarit, barbinuket, peilin sirpaleet ja oranssissa valossa kylpevät pehmolelut. Varsin erikoinen paikka siis. ;)


lauantai 11. lokakuuta 2014

Budapestin reissun suunnittelua


 
Syksy on edennyt jo niin pitkälle, että viikon päästä pääsemme viettämään ansaittua syyslomaa. Hassuna puolena tämä syksy on tosin tuntunut todella lyhyelle, koska ensin syksyn katkaisi työmatka Tallinnaan ja sen jälkeen lomautusajan reissu Rovaniemellä toi mukavaa vaihtelua arkeen. Parin viikon päästä puolestaan pääsemme viettämään syksyisiä päiviä Unkarin leudoissa keleissä. Tällä hetkellä sääennuste ennustaa pariakymmentä astetta lämmintä - se jos mikä antaa energiaa näihin sateisiin ja synkkiin syyssäihin, jotka ovat Ouluun rantautuneet!



Unkarin pääkaupungissa Budapestissä olemme käyneet viimeksi liki seitsemän vuotta sitten. Aina aika ajoin olemme haaveilleet uudesta reissusta tuohon Itä-Euroopan helmeen, mutta vasta nyt neljännen hääpäivämme korvilla sukulaisemme saivat meidät aktivoitumaan ja lähtemään heidän kanssaan viettämään heidän ja samalla meidän hääpäiväämme romanttiseen Budapestiin.



Nähtävyyksien osalta ajattelimme käydä kaupunkikävelykierroksen lisäksi kurkkaamassa jälleen Oopperataloa, Tonavaa ylittäviä siltoja, Parlamenttitaloa, Gellertin kukkulaa, Margit-saarta, Terrorin taloa, Budan linnaa, Sankareiden aukiota ja Pestin puolen kuuluisaa Váci utca -kauppakatua. Näiden lisäksi haaveena olisi käydä myös tutustumassa grafiikka- ja painotöihin erikoistuneeseen Printa-galleriaan (Rumbach Sebestyén u. 10), mahdollisesti osallistua Free Budapest Walking Tourille (lähtö Vörösmartyn aukiolta klo 14.30), ajella höyryveturilla Budan kukkuloilla, ihastella uutta ja vanhaa tavaraa Ecxeri Piacin kirpputorilla (XIX Nagykorosi út 156) sekä nauttia lämpimistä kylvyistä lähes 500 vuotta vanhassa Rudasin kylpylässä, kansankylpylänä tunnetussa Széchenyissa, turkkilaiskylpylä Kiralyssa tai Gellertin kukkulalla sijaitsevassa Gellertin kylpylässä.

Yhtenä lomapäivänämme otamme myös asiaksemme käydä tutustumassa noin 15 minuutin ajomatkan päässä olevaan Szoborparkiin, jonne on koottu kaikki Budapestin katukuvasta poistetut kommunismiajan jättikokoiset patsaat. Paikalle näyttäisi pääsevän helpoiten taksilla, mutta myös bussilla ja metrolla Budapestin keskustasta. Luulenpa, että valitsemme kulkuvälineeksi tällä kertaa taksin, koska meitä on neljä maksajaa.

Tuoreimpana Budapestin nähtävyytenä puolestaan sain vinkin osallistua tasatunnein alkaviin Szémlö-hegyin luolakierroksiin (Pustaszeri üt 35) ja vartin yli tasan alkaviin Pál-völgyin luolaesittelyihin (Szépvölgyin út 162). Luolat ovat avoinna arkisin klo 10.00-16.00. 



Ravintolatarjonnan osalta Budapest on monipuolinen kohde, sillä halvan hintatason siivittämänä myös me pihit matkaajat istahdamme mielellämme hienostuneiden ravintoloiden kolmen lajin päivällispöytään. Tällä kertaa uusina kokemuksina ajattelimme kokeilla unkarilaisia kaalikääryleitä eli Töltött káposztaa, jotka ovat kuin meidän suomalaiset kääryleet, mutta ne kypsennetään tomaattikastikkeessa hapankaalikasan päällä ja tarjoillaan hapankerman kera. Ranskalaisten Crépejen vastine Unkarissa puolestaan on Hortobágyi palacsinta, joka täytetään joko suolaisella tai makealla täytteellä. Leipomoista puolestaan voisimme ostaa unkalrilaiselle työntekijälle tyypillisen lämpimänä nautittavan aamiaisen eli Túros táskan, suomalaisittain rahkapiirakan. Kahvitauon puolestaan voisimme pitää Budapestin parhaimpiin kahviloihin kuuluvassa Gerbeaudin kahvilassa.

Ostosparatiisien osalta taidamme poiketa kaupungin suurimmassa tavaratalossa Westend City Centerissä Nyugati Pályaudvarin lähettyvillä ja Mammut-tavaratalo osoitteesa Lövöház ut 2-6. Muilta osin Unkari on tunnettu Itä-Euroopan tapaan nahka-, posliini- ja keramiikkatuotteistaan. Kauppahalli puolestaan tarjoaa kulinaristisia herkkuja niin makujen kuin tuoksujenkin osalta.



Kulkuvälineiden osalta Budapestista jäi viimeksi elävästi mieleen Budan linnavuorelle vievä funikulaari. Toinen edelliskerralla näkemättä jäänyt kulkuvälineisiin liittyvä nähtävyys on Metrolinjan 1 pysäkit, jotka ovat Pietarin tapaan satoja vuosia vanhoja ja entisöity ajan kuluessa alkuperäiseen loistoonsa. Maisemien ihastelun osalta voisimme myös ajella 1800-luvun lopulta peräisin olevalla köysiratajunalla Budan kukkuloille. Toinen hieno näköalapaikka tosin on hieman lähempänä keskustaan eli piispa Gellertin patsaan juurella.



Iltatuimaan sen sijaan parhaimmat näkymät ovat varmasti Tonavan ylittävien siltojen välissä, Budan linnalla ja Pestin vanhassa kaupungissa. Näitä ajatellen varasimmekin hotellin ihan Pestin keskustasta neljän tähden ja aamiaisen kera.

Budapestin ulkopuolella olevia mielenkiintoisia kohteita puolestaan olisivat noin tunnin junamatkan päässä sijaitseva Székesfehérvár. Eihän sitä tiedä, vaikka sitä sinnekin lomamme aikana ehtisi, kun aamulla lähtisi ajoissa liikkeelle. ;)