Synttärikakkua pöydässä

Viikonloppuna maisteltiin makoisaa synttärikakkua banaani- ja vadelmatäytteillä. Lisäksi herkutteluun osallistui suolaisena herkkuna koktailpiirakat munavoilla ja leipäjuusto hilloilla. Makeutta pöytää toivat lisää kaksi eri keksilaatua. Parasta kuitenkin oli tunnelma. Ensi vuonna tavataan jälleen vuotta viisaampana! :)

Sadepäivän iloksi

Sadepäivän iloksi hain aamulla koiria ulkoiluttaessani kaupasta leikkokukkia. Toiset kukkaset pääsivät ilahduttamaan ruokailijoita ja toiset perinteisesti valkoiseen Aalto-maljaan. Värivalikoimaa kukkasissa oli tällä kertaa erittäin paljon, joten valko-punaisten leikkokukkien ostaminen onnistui helposti jopa kahta eri kukkalajia etsivällä.

Tänään kolahti postiluukusta myös uusin Divaani. Mielenkiinnolla aloitan sen selaamisen, koska siinä näytti olevan artikkeli uudesta kodista unelmoimisesta. Emmehän me vielä ole minnekään valmiita muuttamaan, mutta pikkuhiljaa mielemme perukoille on alkanut hiipiä toive omasta pihasta ja autotallista.

Luonto piirsi taulun seinälle

Päivän painuessa levolle maalaa aurinko viimeisillä säteillään kaikkien huoneidemme seiniin punaisen maiseman. Kevään tullen olemme jälleen päässeet ihastelemaan ilta toisensa perään komeampia auringonlaskuja. Hassuna puolena muuten tämänkertaisessa auringonlaskukuvassa on se, että näyttäisi kuin meri olisi vielä jäässä. Onneksemme voimme kuitenkin kertoa, ettei asia ole niin, vaan kesää kohti kovasti mennään.

Ensimmäinen askel kohti joulua

Kynttilöitä, lämmintä valoa, tuoksukynttilät ja jouluiset porot. Näiden avulla me aloitamme tänään 5.11. joulunodotuksen. Tulkoon lämmin, iloinen, valkea, kuulas ja tuoksuva joulu meille kaikille!

Ostimmepa eilen myös sen kauan haaveilemamme valkoisen joulukuusen. Joko olisi aika pystyttää kuusi olohuoneeseen, kun Stockmannkin myy jo joulukoristeita?

Keittiön uutta ilmettä

Rakastan, rakastan, rakastan. Normann Copenhagenin Norm 69 on fantastisen täydellinen!

Finnish design shop -tilauksia

Päätös keittiön valaisimen uusimisesta lujittui tänään, kun saimme edellisen valaisimen myytyä. Ostajaehdokkaasta innostuneena nappuloinkin samantien Norm 69 -valaisimen tilauksen ja lisäsin ostoskoriini kasan lyijykyniä. Yli 100 euron ostoksista nimittäin sai Finnish Design Shopista ilmaiset postikulut, joten tuli halvemmaksi lisätä ostoskoriin lyijykyniä kuin maksaa valaisimen postikuluja. Odotammekin jo innolla, että pääsemme taittelemaan 69 osaa ja kiinnitämään ne lampun runkoon. Ohjevideo näyttää innoittavasti olevan lähes 20 minuuttia pitkä. :D

Uutta valaisinta keittiöön

(Kuva täältä.)

Lokki-valaisin ei ehkä sittenkään olisi se sopivin. Tämänpäiväinen lempparivalaisin sen sijaan on Simon Karkovin 69 osasta koottava Norm 69 -valaisin. Kokovaihtoehtoja näytti Finnish Design Shopissa olevan tarjolla S, L, XL, ja XXL. Näistä ehkä sopivin olisi koko L. Hmm..vaikeita valintoja.

Valaisin keittiöön

Lyhyen bloggaustauon aikana olen katsellut kriittisesti keittiömme valaisinta. Se on periaatteessa kiva, mutta en tykkää lainkaan puhistaa sitä pölystä. Olen myös ehkä jopa alusta asti ajatellut korvaavani valaisimen vielä jonain päivänä. Siksi valaisimen johtoja ei ole kahden vuoden aikana lyhennetty, vaikka sille olisi ollut tarvetta.

Uusia ja paljon hienompia valaisimia olenkin sitten etsiskellyt netistä. Tässä olisi pari lempparia. Mietin vain, miten nämä sopisivat, kun eihän meillä ole mitään pyöreetä. Hmm..

Kuvat täältä ja täältä.

Sisustushaasteen viikko neljä

Kokonaisuudessaan kotia ajatellessamme päädyimme lopputulokseen, että kaikista paras ja eniten tyytyväisyyttä osoittanut asia kodissamme ovat FP-Tamarin Satiini-taiteovet. Ne ovat erittäin kevyet, tyylikkäät, mukavat, helpot ja erittäin hyvä vaihtoehto tavalliselle laakaovelle. Meille ne olivat oikeastaan ainoa vaihtoehto, sillä normaali ovi olisi ajan myötä varmasti lyönyt reiän makuu- ja työhuoneiden lasisiin liukuoviin. Pienenä välihuomiona voin myös kertoa, että olihan meillä lipasto. Se vain on niin huomaamaton, etten edes muistanut meillä sellaisen olevankaan. :D

Toinen erittäin paljon tyytyväisyyttä ja käytännössä onnistuneisuutta edustaa meidän suuri keittiö-olohuone -yhdistelmä ruokapöytineen ja sohvineen. Sohvan lisäksi tykkään tosi paljon meidän isosta ja valkoisesta nukkamatostamme. Siinä on mukava loikoilla ja katsella televisiota.

Pronssia onnistumisesta sitten saakin keittiömme työtaso. Valkoinen pöytälevy oli aivan nappivalinta. Onneksi menimme vielä kerran käymään Lumia keittiöillä ja näimme tämän juuri paketista vedetyn, alumiinireunaisen mallikappaleen. Siitä lähtikin idea alumiinisiin sokkelilevyihin.

Mitalisijojen yli kuitenkin kiilaa pikkusiskoni maalaama ja meille lahjoittama taulu. Se sijaitsi alunperin työhuoneessa seinää vasten, mutta on viime aikoina vaihtanut paikkansa parvekkeen oven suuhun. Siellä se tuo kivasti väriä valkoisuuden keskelle. Kunpa vain raskisin laittaa seinään koukun ja taulun seinälle.

Kattauskin kuuluisi tähän haasteeseen, mutta taitaa meillä olla tällä hetkellä vähän eri kujeet siellä Euroopassa, joten jätetään kattailut väliin. :)

Sisustushaasteen viikko 1

Kotimme on perusväreiltään hyvin yksinkertainen: valkoista, harmaata, mustaa ja ripaus ruskeaa. Korosteena olemme käyttäneet pinkkiä ja kylpyhuoneen puolella vihreää. Mutta mikä on sitten se kaikista rakkain väri? Pakko myöntää, että valkoinenhan se on, sillä ilman valkoista asuntomme ei olisi lainkaan meidän näköisemme. Toisaalta rakastan edelleen myös pähkinäparkettimme monisävyisyyttä. Se on vain niin ihana!

Valkoinen ei kuitenkaan yksin ole riittävä sisustusväri, vaan haluamme tuoda kotiimme myös kontrasteja. Siksi meillä on myös paljon mustan ja harmaan sävyjä. Erityisesti tykkään eteisemme tumman harmaasta seinästä.

Sisustuksen osalta rakkaita esineitä on monta, mutta ehkä kaikista tärkein on pikkusiskoni 3-vuotiaana tekemä filmarullapurkkikoira. Sillä on enemmänkin tunnearvoa kuin muuta arvoa, sillä palvon pikkusiskoani kuin jumalaista olentoa. ;P

Kylpyhuoneessamme puolestaan olemme siirtyneet käyttämään vain ja ainoastaan Methodin nestesaippuaa. Rakastan sen tuoksua, pullon muotoilua ja erityisesti sen myrkyttömyyttä. Pikkuhiljaa olemme pääsemässäkin tavoitteeseen, jolloin meillä käytettävät pesuaineet ovat kaikki myrkyttömiä. Eettinen luksus on todellakin luksusta!

Ja sitten se vaikein kuvattava, lipasto. Huomasin juuri, ettei meillä ole lipastoa. Jätetään se siis väliin. :D

Viimeisin sisustushankinta

Kaksi vuotta käytimme Aalto-teräsvatia hedelmävatina ja joka viikko katsoin kauhulla, kuinka epäsiistin näköinen Aalto-teräsvati kaikkine jälkineen oli. Siinä näkyi sormenjälkiä ja hedelmien vahaa, eikä sitä saanut edes kiillotettua tai pestyä puhtaaksi.

Niinpä viime viikolla menimme Stockmannille etsimään käytännöllisempää hedelmävatia. Iittalan osastolla ei ollut sopivaa, mutta pelastus löytyi Villeroy & Bochin osastolta: yhtäaikaa suora ja kaareva hedelmävati oli kuin meille tehty. Lisäksi vadin saa pestä pesukoneessa, joten se on paljon helppohoitoisempi kuin edellinen hedelmäkulhomme. Valkoisen värin sävy oli myös juuri oikea, vaikka ostotilanteessa en ollutkaan ihan varma sävyn sopivuudesta.

Viimeisin sisustushankinta on siis nyt esitelty. Osa teistä on varmasti sitä mieltä, ettei hedelmävati ole sisustus- vaan astiahankinta. Mielestäni vati on kuitenkin sisustushankinta, koska se on koko ajan pöydällä yhtälailla kuin Pentikin poro ikkunalaudalla.

Luonnonvaloa

Maailman huonoimman otsikon jälkeen istuskelin pitkän tovin tietokoneella oikeastaan tekemättä yhtään mitään. Aikani istuttuani hoksasinkin, kuinka makiasti aurinko paistaakaan pilvettömältä taivaalta. Viherkasviemmekin vihreys vain korostui! Siitä sitten inspiraatio tähän postaukseen. Tervetuloa luonnonvalo!

Olohuoneessa luonnonvalo näyttäytyy kahdesta suunnasta; aamulla ja aamupäivällä keittiön ikkunasta sekä iltapäivästä auringonlaskuun olohuoneen ikkunoista. Valoja meillä ei siis pahemmin tarvitakaan, mikä on mielestäni vain hyvä asia.

Työhuoneeseen aurinko paistelee iltapäivästä auringon laskuun asti. Varjoja työhuoneeseen tulee eniten, koska ostamamme verhot päästävät osan valosta lävitsee ja maalaavat valon suunnan mukaisesti huonetta koristeellisemmaksi. Halpa ja helppohoitoinen sisustustekniikka, suosittelen. Tällä kertaa verhojen koukeroiden lisäksi sain nauttia kesämiehen varjosta.

Kesämiehen varjon ihailu jäi yhteen kertaan, sillä kesämies karkasi posetuksen jälkeen. Koukeroita sen sijaan on aina tarjolla. Tiettynä hetkenä ne muodostuvat systerini tekemän maalauksen päälle. Aika siisti kokonaisuus. Maalauksen paikka valikoituikin oikeastaan juuri näiden varjojen mukaan. Tykkään itse vaihtelusta, joten maalauksetkin ovat "eläviä".

Maalauksesta koukerot jatkavat matkaansa liukuovikaapiston ovia pitkin eteiseen juuri ehtiäkseen lehtikorin päälle ennen auringonlaskua. Tämän ilmestymispaikan itse asiassa huomasin vasta tänään, sillä varjo liikkuu nopeasti ja viihtyy lehtikorin päällä vain noin 10 minuuttia. Kuvasta päätellen myöhästyin tänään muutaman minuutin, koska varjo ei ollut enää lehtikorin keskellä.

Koukerot jatkavat lehtikorin jälkeen matkaansa vielä hetkeksi työhuoneen seinälle, mutta vain ihan muutamaksi minuutiksi. Parvekkeella aurinko sen sijaan paistaa vielä koukeroiden poistuttua asunnosta, joten varjokierros saa jatkoa sieltä.

Parvekkeemme kylpee auringon valossa iltapäivästä iltaruskoon. Tänä keväänä parveke onkin ollut kovassa käytössä: siellä on otettu päivätorkut, luettu tenttiin, katsottu elokuvia ja vain oleskeltu. Parvekeoleskelun aloitimme oikeastaan jo huhtikuun puolella, sillä auringon valo lämmittää tilan mukavan lämpimäksi. Kesällä parvekkeella sen sijaan on aika-ajoin jopa tukalan kuuma, mutta siitä ei kannata valittaa. Suomen kesä on kuitenkin niin lyhyt, että siitä kannattaa nauttia kaikin siemauksin. Syksyllä voi sitten valittaa.

Näistä aurinkoisista hetkistä siirrynkin takaisin soppakauhan ääreen ja kokkaan kesämiehelleni vähän ruokaa.

Maailman huonoin otsikko

Tänään ei runosuoni syki lainkaan, eikä otsikkoakaan millään meinaa keksiä. Kaikkien muiden huonojen otsikoiden joukkoon saapuu nyt siis maailman huonoin otsikko. Haha.

Onneksi edellinen asuntomme pelastaa tämänkin postauksen. Asunnon tyhjennyksen aikana nimittäin löysin kymmeniä Aalto tuikkuja. Osa tuikuista siirtyi pikkusiskolleni, osa äidilleni ja osa tuli tänne uuden kodin keittiöön. Tuikkujen käyttöfunktio on vielä auki, mutta ainakin tuikkuina ne toimivat hyvin. Kivanvärisinä ne tuovat myös ilmettä keittiön pöydälle, joten olkoon hetken siinä.

Aalto tuikkujen esittelyn yhteydessä pääsenkin esittelemään myös keittiön pöydälle hankitut akaasiapuiset tarjoiluastioiden aluset. Alkuperäinen idea oli käyttää alusia tarjoiluastioiden alusina muun muassa kahvitteluhetkinä, mutta ne olivatkin niin kivat, että päätin jättää ne sisustuselementeiksi ja täydentää koristusta Aalto tuikuilla. Bonsaipuummekin on saanut jo sisustuselementin roolin, sillä sehän kuoli jo ajat sitten. Runko on kuitenkin kivan käkkyrä ja sopii väriltäänkin hyvin asuntoomme.

Herkkupostaus

Tämän kevään ensimmäiset nektariini saapuivat eilen kotiimme, olihan ne hyviä. Nektariinit ovat yksi meidän molempien suurimpia herkkuja ja etenkin suoraan puustapoimittuna parhaita. Täällä Suomessa nektariinit eivät kyllä ihan niin tuoreita ole, mutta eipä ollut eilisissä ostoksissa mitään valittamista. Nopeasti kaikki tuli syötyä, nams.

Sunnuntaiaamun aloitus

Sunnuntaiaamu alkoi iloisesti auringon paisteella ja teellä. Olen aina tykännyt aamuauringosta, joka tulvii ikkunoista keittiöömme. Nyt kevään korvilla auringonsäteet ovat vieläkin ihanampia, koska pitkän talven jälkeen se kesä näyttää jo oikeasti saavuttavan nämäkin korkeusasteet.

Iloista sunnuntaita kaikille!

Hedelmien aateliaa

Appelsiinit - ne sopivat aamupalaksi, välipalaksi ja iltapalaksi. Mielestämme tämänvuotiset appelsiinit ovat lisäksi olleet erittäin herkullisia, joten niitä on tuotu kotiin lähes jokaisella kauppareissulla.

Appelsiini-innostuksen myötä tarvetta tuli myös hedelmävadille, joten edelliseen asuntoon hankittu Aalto teräsvati sai uuden käyttötarkoituksen hedelmävatina. Ulkonäkönsä vuoksi teräsvati on oiva valinta hedelmien säilytyspaikaksi ja sen tyyli sopii hyvin meidän keittiöömme. Haasteellisinta vadissa on kuitenkin se, että se kerää hedelmistä vahakerrosta itseensä ja sen vuoksi sitä saa puhdistaa tiuhaan.

Laseja ja kaatimia

Origoiden lisäksi keittiöömme on saapunut viimeisen viikon aikana myös lisää Tapio-juomalaseja sekä KoKo-sarjaan kuuluva ihana pinkki kaadin. Näiden kahden uuden lasin myötä Tapio-lasejakin on ne maagiset kahdeksan kappaletta.

Uusia Origoja

Uudet Origot saapuivat tänään kotiimme. Olen pitkään ihaillut Iittalan Origo-sarjan kaikkia vaihtoehtovärejä ja pohtinut, mitkä sopisivat parhaiten meidän kotiimme. Mielestäni nämä harmaa-vihreä-siniset kulhot sopivat parhaiten ja niinpäs niitä kotiutettiin kahdeksan kappaleen verran. Kulhot täydentävät hyvin meidän kahdeksanhengen Teema-astiastoa.

Keittiökaappien kätköissä

Aiemmin olenkin jo kertaalleen esitellyt keittiökaapistojemme sisältöä. Asiaan on kuitenkin luonteva palata tässä vaiheessa, joten saamanne pitää.



Silityslauta - perinteisesti kamala, iso ja hankalasti sijoitettava, on meillä integroitu keittiökalusteisiin. Syynä pääosin oli se, että halusimme silityslaudan, mutta emme halunneet kuluttaa sen säilyttämiseen korkeaa ja kapeaa tilaa. Niinpä silityslauta suunniteltiin sijoitettavaksi yhteen keittiön laatikoista. Työmukavuutta nostaaksemme päätimme sijoittaa laudan lieden viereen, jolloin silittäessä on käytettävissä pöytätilaa 40 cm sekä viihtyisyyden vuoksi silityslaudalta avautuu näkymä olohuoneen 4 metriä leveälle ikkunaseinälle. Maisemien lisäksi silittäessä voi myös katsoa televisiota, joten luulis allekirjoittaneen viihtyvät silityspisteellä.



Alakaappien sijaan meillä on käytetty vain pelkkiä laatikostoja. Osaan laatikoista sijoitimme myös sisälaatikon, jolloin yksi laatikon päätylevy kätkeekin sisäänsä kaksi laatikkoa. Kätevää ja rauhallisen näköistä, suosittelen!



Lusikkolaatikko ei mielestäni voi koskaan olla liian suuri. Meidän keittiössämme lusikkalaatikko on 90 cm leveä ja voisinpa sanoa, että vastaavanlaisia saisi olla enemmänkin. Lusikkalaatikkoon hankimme muovisen lokerikon, joka on toiminut hyvin. "Lokeronjakajilla" on helppo määritellä lokeroiden koko ja näin ollen ruokailuvälineet pysyvät aina omilla paikoillaan. Lisäksi lokerikon takaosaan jäi hyvin tilaa pienemmille keittiövälineille.



Roskavaunukin meillä on sijoitettu laatikkoon ja voin ehdottomasti suositella tätä ratkaisua. Se ei ole ilmainen, mutta miljoona kertaa parempi kuin 20 euroa maksava paikalleen ruuvattava roskakorivaunu! Tämä laatikkoon sijoitettu roskavaunu ei sotke, eikä sen käytöstä koidu mitään ongelmia. Lisäksi kierrättäminen on helppoa useammalla roskapöntöllä ja jäipä roskisten taaksekin tilaa pesuaineille. Vaunun yläpuolelle saimme myös asennettua hyllylevyn, jossa säilytämme käsipyyhkeitä. Mielestäni tähän roskavaunuun kannattaa ehdottomasti satsata, on se vain niin hyvä!



Pesuainepulloiksi meillä on päätynyt viimekesäisen Interail-reissun tuliaisina tuodut diskmedel-pullot. Mielestäni pullot olivat syötävänsöpöt ja vaikka ne eivät millään rinkkaan olisi enää mahtuneet, oli ne sinne pakko pakata. Astianpesukoneaineet sen sijaan on sijoitettu Sokokselta ostettuun muovipurkkiin.



Kaikkien laatikoiden ja kaappien pohjalle olemme myös asentaneet kumimatot. Niiden myötä laatikossa olevat tavarat eivät ole liikkuneet laatikon liikkeiden mukaan ja laatikot ovat myös pysyneet paljon puhtaampina. Kumimatot on nimittäin helppo pestä ja kuivata, jonka jälkeen ne ovat jälleen valmiita suojaamaan laatikoiden pohjaa. Hintaeroja kumimatoilla oli erittäin paljon. Keittiökalusteliikkeen kautta tilattuna matot olisivat maksaneet 4e/kappale. Ikeasta ostimme samanlaista mattoa hintaan 5e/1,5 metriä.

Keittiö

Asunnossamme keittiö on yhdistynyt remontin myötä olohuoneeseen, sillä kaadoimme niiden välissä olleen seinän. Seinän kaatamisen myötä asunto sai modernin ilmeen, valoa tulvivan keittiö-olohuoneen ja eteisen sekä paljon toimivamman huonejärjestyksen. Samalla mahdollistui myös suuremman ruokapöydän hankinta, joten kaikinpuolin seinän kaataminen oli vain positiivinen asia. Alempaan kuvaan piirrettynä seinä olisi kulkenut vasemmasta reunasta ruokapöytään asti, joten voitte kuvitella, kuinka paljon parempi keittiö nyt seinän purkamisen jälkeen on.

Kooltaan keittiömme on kohtuullisen suuri, sillä sen pituus on 4 metriä ja leveys 2,9 metriä. Neliöitä keittiöön tulee siis 11,6 neliötä, mikä on mielestämme aivan riittävä näin kerrostaloasunnossa. Toisaalta keittiömme avaruutta lisää se, että keittiö yhdistyy ulohuoneeseen, jolloin huoneiden välinen raja on häilyvä.

Keittiön osalta meillä oli alusta lähtien selkeä kuva siitä, miltä keittiön pitää näyttää. Halusimme kiiltävän valkoiset ovet ja rosteriset kodinkoneet. Kiiltävän valkoiset ovet kyllä tulivat, mutta rosteriset kodinkoneet jäivät kauppaan. Olenkin erittäin tyytyväinen, että valitsimme valkoiset kodinkoneet, sillä niihin ei jää näkyviä sormenjälkiä. Lisäksi jääkaappipakastin ja astianpesukone integroitiin kaapinovien taakse, jolloin keittiöstä saatiin rauhallisen näköinen. Kiiltävän valkoinen pöytätaso alumiinireunoilla osaltaan jatkaa myös rauhallista yleisilmettä. Alumiinia käytimme myös alasokkelissa, joka mielestämme tuo keittiöön raikkautta.

Keittiömme sijoittuu kahdella seinälle, joiden kulmassa on tyylikäs ilmastointihormi. Hormi mahdollistikin sen, että sijoitimme lyhyemmälle seinälle 70 cm syvät kaapistot ja laatikot. Käytännössä leveämpi taso on toiminut erittäin hyvin, sillä induktiotason ylä- ja alapuolelle jäi molempiin noin 10 cm pöytätilaa. Lieden ollessa kauempana välitilalaminaatista, ei laminaattikaan ole pahasti sotkeutunut. Lisäksi leveämpi pöytätaso tuo lisää työtilaa ja näyttää kevyemmältä kuin 60 cm taso, johon on upotettu liesi.

Yhtenä suurimmista muutoksista alkuperäiseen keittiöön tuli se, että induktioliesi, erillisuuni ja aktiivihiilisuodatin vaihtoivat paikkaa lyhyemmälle seinälle. Aiemmin hella oli heti pidemmällä seinällä ilmastointihormissa kiinni. Voin kertoa, ettei sellainen ratkaisu toiminut alkuunkaan. Nyt entisellä hellan paikalla on laatikosto ja pöytätasoa sekä 70 cm päähän hormista on sijoitettu vesipiste upotettuine altaineen.

Keittiön valaistuksen osalta halusimme erilliset työtasovalot, jotka saisi upotettua keittiökaappirunkoihin. Meillä ei siis tarvinnut tehdä yläkaappeihin tuplapohjalevyä tai laittaa alaspäin törröttäviä valaisimia, vaan led-valaisimet on upotettu kokonaan 16 mm paksuun melamiinilevyyn ja niiden johdoille on porattu kulkureitti upotuskohdasta takaseinään asti. Kaappien takana olemme nostaneet johdot kaapin päälle, jossa ne on kytketty muuntajaan. Muuntajia on molemmilla seinillä yhdet ja niitä varten on asennettu pistorasiat aktiivihiilisuodattimen yläpuolelle (kaapin sisälle) sekä jääkaapin yläpuolelle jääneeseen tyhjään tilaan. Jääkaappi ei siis oikeasti ole yhtä korkea kuin siihen asennetut ovet, joten sen yläpuolelle jäi sallitun verran tilaa pistorasialle.




Mikroaaltouunin osalta pohdimme pitkään, ostaisimmeko integroidun vai tavallisen version. Onneksi, ja ehkä minun päähänpinttymän vuoksi, tuhlasimme kolminkertaisen määrän rahaa ja hankimme integroidun mikron. Vaihtoehtoja mikron suhteen ei oikeastaan ollut, koska tämä Boschin mikro oli ainoa, joka oli leveydeltään 50 cm. Väriltäänkin mikro oli kuin meille suunniteltu, koska se on kiiltävän valkoinen.



Keittiön hanan suhteen olemme myös erittäin tyytyväisiä, sillä hankimme korkeakaarisen Oraksen hanan, jossa on astianpesukonetta varten ajastetulla sähkökytkimellä varustettu astianpesukoneen vedensyöttö. Se onkin ollut erittäin kätevä, eikä ole koskaan pelkoa hanan aukijäämisestä.