tiistai 31. tammikuuta 2012

Pinkit kaksoset Nokian N9 ja Lumia 800



Saatuamme käyttöömme Nokian N9:n vertailimme sen ominaisuuksia, käytettävyyttä ja käyttöliittymää Applen iPhone4:ään postauksessa Vertailussa Nokian N9 ja iPhone4. Viime viikolla kokeiluun puolestaan pääsi Nokian Lumia 800. Tällä kertaa emme tee tarkkaa vertailua, vaan enemmänkin kerromme, mitä hyviä ominaisuuksia löysimme Lumia 800 -puhelimesta.

Ensinnäkin tykästyin heti Lumia 800 -puhelimien värivalikoimiin; pirteää pinkkiä, merellistä sinistä ja tyylikästä mustaa. Toki valkosta jäin hieman kaipailemaan, mutta onhan tuo pinkki iloisen pirteä.



Käyttöjärjestelmän osalta Windows Phone on huomattavasti Symbian-puhelinta helpompi käyttää. Lisäksi tykkäsimme kovasti myös isoiksi ja selkeiksi laatikoiksi tehdystä valikosta sekä uusista kuvakkeista. Erityisesti Nokia Navigointi -kuvake iloisine autoineen nosti hymyn pintaan. Lisäpisteitä Lumia 800:lle tuo myös integroitu Office-paketti, sillä puhelimella voi avata sähköpostiin tulleita Word-, Excel- ja PowerPoint-tiedostoja sekä luoda omia vastaavia tiedostoja. Business-käyttäjälle siis aivan loistava ominaisuus!

Paras ominaisuus ehkä kuitenkin oli se, että yhtälailla kuin N9:ssä niin myös Lumia 800 -puhelimessa oli yhdistetty Facebook, Twitter, Skype, LinkedIn ja tekstiviestit. Internet-verkossa ollessa viestejä pystyi lähettämään esimerkiksi Facebookilla ja Internet-verkosta poistumisen jälkeen jatkaa keskustelua tekstiviesteinä. Me olemmekin Antonin kanssa siirtyneet täysin näihin ilmaisiin viestitystapoihin, sillä rajaton Internet-yhteys maksaa huomattavasti vähemmän kuin lähettämämme tekstiviestit. Siksi onkin erittäin kätevää, että molemmat voimme käyttää tekstiviestittelyssä Facebookia ja Skypeä. N9:ssä ja Lumia 800:ssa tämä mahdollisuus on vieläpä paljon sulavammin toteutettu kuin iPhone4:ssa.



Internet-selain Lumia 800:ssa oli hyvin sulava. Suurin ero N9:n ja Lumian välillä oli se, että Lumiassa osoiterivi oli koko ajan alareunassa näkyvillä. Miinuspuolena toki oli se, ettei puhelimessa ole Flash-tukea. Sama ongelmahan on myös iPhone4:ssä. Nokian N9:ssä puolestaan ongelmaa ei ole, sillä siinä on valmiina Flash-tuki. Flash-tuen ansiosta N9 avaa myös esimerkiksi televisiokanavien nettitelevisio-ohjelmat.

Kovin suuria ulkoisia eroja Nokia N9:ssä ja Lumia 800:ssa ei ole. Lumiaan on ainoastaan määritetty hitusen eri värinen pinkki väri ja puhelimen alareunaan on lisätty Takaisin-, Menu- ja Etsi-painikkeet. Ne helpottivatkin puhelimen käyttöä. Lyhyesti sanottuna Lumia 800 on mielestäni helppokäyttöinen älypuhelin, jossa on kuitenkin paljon hyviä ominaisuuksia; ääniohjaistava navigointi 95 maan kartoilla ja 49 kielellä, nopea 8 megapikselin kamera laajakuvalinssillä, HD-laatuinen videokuvaus 720p tarkkuudella, mahdollisuus ladata uusia sovelluksia Windows-nettikaupasta sekä salamannopea Internet-selain. Ei siis lainkaan huono valinta älypuhelimeksi!

maanantai 30. tammikuuta 2012

Global InterRail: Rooma ja Pisa



Pakkassäästä motivoituneena helpotan työtäni tekemällä esittelyn toisesta reilireissustamme. Toisaalta yritän tällä myös helpottaa matkakuumettani, vaikka tiedänkin, ettei se ainakaan kuvia katsomalla ja edellisiä reissuja muistelemalla parane. ;P

Ensimmäisen reilireissumme innostamana laajensimme kesällä 2010 reviiriämme ja ostimme koko Euroopan kattavan InterRail-passin. Hintaa Global-passilla oli reilut 400 euroa, mutta suhteutettuna ajamiimme junamatkoihin passi oli superhalpa. Lisäksi passi mahdollisti Euroopan laaja-alaisen kiertämisen, so cool! Parasta kuitenkin oli se, että passi oli voimassa koko kuukauden, eikä meidän tarvinnut sen vuoksi miettiä, milloin vaihdamme kaupunkia. Toisaalta koko kuukauden voimassa oleva passi toi myös sen haasteen, että emme halunneet jättää junapäiviä käyttämättä - siispä ajelimme junalla lähes joka päivä.



Kesän kuumin kuukausi heinäkuu valikoitui matkustusajankohdaksi pääosin lomiemme mukaisesti. Lisäksi olin aina ajatellut, että heinäkuu on lomakuukausi ja silloin on paras aika matkustaa. Nyt pari vuotta myöhemmin haluan ehdottomasti viettää kesä- ja heinäkuut Suomessa ja matkustaa vasta elokuusta lähtien, jolloin sää alkaa täällä jo viiletä. Tällöin syksykin tuntuu paljon lyhyemmältä, kun paluu arkeen alkaa vasta syyskuussa.








Vuonna 2010 Global-reilimme ensimmäinen pysäkki oli Italian aina-ihana-pääkaupunki Rooma. Lämmintä riitti, kulttuuria oli joka nurkalla, historiallisia rakennuksia monin paikoin ja italialaisia herkkuja kauppojen hyllyt notkollaan. Vietimme Roomassa neljä päivää ajellen metrolla, kävellen antiikinaikaisia katuja pitkin, nauttien italialaisesta jäätelöstä (joka on muuten maailman parasta!) sekä ladaten akkuja tulevaa reiliä varten. Iltaisin istuskelimme Espanjalaisilla portailla nauttien lämpimästä kesäillasta ja huolettomasta tunnelmasta. Auringonlaskun puolestaan kävimme katsomassa antiikinaikaisella raviradalla Circus Maximuksella. Maximuksesta oli jäljellä enää vain iso sora-alue, jota pitkin urheilijat ja muotilenkkeilijät kipittivät hikipisarat otsallaan. Tunnelmaa raviradalle puolestaan toi afrikkalaisia rumpuja soittava orkesteri.





Samoilla Rooman historiallisilla paikoilla kävin pyörähtämässä myös kesällä 2011. Silloin kirjoittamani postaukset Rooman historiallisia paikkoja, Rooman laitamilla, Taiteellinen Rooma, Città del Vaticano ja Vatikaanin mosaiikkia kertovat Roomasta kaiken sen, mitä me toisella reilireissulla koimme ja näimme. Täydennyksenä viimekesäisiin kirjoituksiin maistelimme reilireissullamme myös italialaista kaksinkerroin taitettavaa pitsaa sekä piipahdimme Vatikaanin St. Pietron kirkon kryptassa. Kryptassa makasivat haudoissaan kaikki aiemmat paavit, ja siellä piti olla aivan hiiren hiljaa.



Sen sijaan, että esittelisin Roomaa uudelleen, aloitan samantien reilireissustamme kertomisen. Neljän Rooma-päivän jälkeen leimasimme reilipassimme ensimmäisen kerran ja otimme aamujunan Pisaan. Jo edellisvuonna olin päättänyt joskus mennä katsomaan Pisan kaltevaa tornia, ja nyt siihen sattui oiva tilaisuus. Olin ihan innoissani, sillä en ollut koskaan ajatellut pääseväni tornin juurelle.



Matka Pisaan kesti neljä tuntia. Aluksi ajattelimme matkan olevan erittäin pitkä, mutta maisemajunan tyyliin paikallisjunamme ajoi lähes koko matkan rantaviivaa pitkin. Maisemina hiekkarannat, kivikot, poukamat, kesävaatteissa liikkuvat ihmiset ja iloiset italialaiset hymyt kruunasivat kaiken. Olihan se ihana katsella sellaisia maisemia, mistä täällä pohjolassa voi vain uneksia. Junan toiselle puolelle jääneitä maisemia ei voinut myöskään moittia, sillä ikkunoista avautuvat vuorimaisemat olivat mitä kauneimpia. Ne vuoret kun saisi tänne Suomeenkin!



Perille päästyämme otimme samantien suunnaksi kaupungin kuuluisimman tornin. Rautatieasemalta tornille kertyi matkaa vajaat 2 kilometriä. Säästäväisinä emme raaskineet jättää rinkkoja säilytykseen, vaan kannoimme niitä mukana koko päivän. Kuumahan siinä tuli, mutta onneksi pääsimme tornin juurella vilvoittelemaan nurmelle. Alue kirkkoineen, museoineen, turistiputiikkeineen ja tietysti torneineen oli valtavan suuri ja ehdottomasti näkemisenarvoinen. Olin myös ällistynyt siitä, että torni tosiaan on niinkin vinossa. Hassua, ettei se ole kaatunut!

Toinen hauska asia tornissa oli se, että vierailijoita kallistuneella puolella sai olla kerrallaan vain tietty määrä. Vartijat seisoivat näköalatasanteilla laskemassa väkimäärää. :D



Tornin nähtyämme nostimme jälleen rinkat selkään ja suuntasimme takaisinpäin. Matkalla näimme Santa Marian kirkon, niin soman ja pienen. Muutoin kaupunki oli kesäisenä tiistaipäivänä hyvin rauhallinen. Rakennuksetkin olivat pääsääntöisesti tavallisia ikkunaluukullisia keltaisia, ruskeita, beigejä tai oransseja kerrostaloja. Ostoskatu sen sijaan oli pitkä. Ruokakauppaa etsiessämme saimmekin ajaa potkulaudalla kilometrin verran edestakaisin ennen kuin sopiva kauppa löytyi. Kauppa oli itse asiassa vain 20 metrin päässä, mutta emme hoksanneet heti kurkata sivukadulle. Kauppojen löytäminen olikin yksi Global-reilin haastavin asia, sillä kaupat olivat usein melko näkymättömästi mainostettuja, pieniä ja sijaitsivat sivukaduilla.




Ruokapuolen täydennettyämme kiiruhdimme takaisin juna-asemalle. Otimme reilun tunnin kestävän junamatkan Firenzeen vielä samana iltana, koska hotellit olivat siellä huomattavasti halvempia. Perillä aloimmekin sitten pähkäillä hotellimme sijaintia. Navigaattori näytti yhteen suuntaan ja kartta toiseen suuntaan. Nettisivujen mukaan hotellin piti sijaita ihan juna-aseman vieressä, mutta kysymys kuuluikin, minkä juna-aseman. Ei ainakaan päärautatieaseman, joten ei kun vain kompassi kouraan ja suunnistamaan. Iltakin alkoi pikkuhiljaa hämärtää. Onneksi navigaattori löysi pian oikean osoitteen ja suuntakin saatiin selville. Matkaa hotellille oli hurjat 5 kilometriä. Arvaatte varmaan, ketkä käveli. :D

Parin tunnin kävelymaratoonin jälkeen aloin ihmetellä ääneen, mitä kummaa rinkassani oli. Hotellille päästyäni tutkin rinkkani sisällön ja joo, niitä kenkiä. Voi pyhä tsiisus, niitä kenkiä oli tuhottomasti. Heitin samantien yhdet roskiin, koska ne kengät olivat kaiken lisäksi huonot kävellä. Rinkka keveni kerta heitolla ainakin kilon. Se tuntui jo mukavalle selässä.

Matkatavaroiden osalta olen jo viimevuotisessa postauksessa maininnut meillä olleen reilireissuilla mukana kaksi rinkkaa ja yksi rinkan sisälle mahtuva "päivälaukku". Niin kuin kaikki, mekin pakkasimme ensimmäiselle reilireissulle liikaa vaatetta mukaan. Oli farkkuja, oli hupparia, oli t-paitaa ja monta paria kenkiä. Kenkien osalta vieläpä kaikki valitsemani olivat huonoja kävellä, joten rakot jaloissa vaihdoin aina kengistä toisiin. Huonoilla kengillä, eikä edes monilla huonoilla kengillä kannata lähtä pitkälle reissulle - sen olen oppinut monien rakkojen kautta.

Rinkan painon osalta ehdottomasti maksimipaino on 8kg, sillä reissusta tulee kuitenkin ostettua jotain uutta. Erityisen skeptinen olen aina ollut farkkujen suhteen, sillä ne painavat kangashousuun verrattuna tosi paljon. Lisäksi kesällä reissatessa farkkuja harvemmin edes tulee laitettua jalkaan. Vielä tänä päivänäkään en ole varma, kannattaako niitä raahata mukana, vaikka onhan se joskus iltaisin kiva pukeutua farkkuihin.

Pyykinpesun osalta voin kertoa sen verran, että käytimme reissuilla useaan kertaan pesulapalveluita. Lisäksi hotellihuoneissa pesimme paljon pikkupyykkiä. Haastavinta toki oli saada sukat kuiviksi, mutta vähintään parissa päivässä sitkeimmätkin parit kuivuivat. Rinkkaa raahatessa muuten ehdottomasti paras vaihtoehto oli pukeutua urheilupaitaan ja -housuihin, jotka päästivät kosteuden läpi ja kuivuvat pesun jälkeen nopeasti.

Budjetista puolestaan olen kirjoitellut aikaisemmin jo postauksessa InterRail-matkan budjetti. Edelleenkin allekirjoitan kaiken sanomani, joten kiinnostuneimmat voivat siirtyä lukemaan aiheesta täältä.

Pakkassää



Kovilla pakkasilla lenkkeilemme Lumpparin kanssa huomattavasti vähemmän. Tänään kuitenkin uskaltauduimme jälleen lyhyelle visiitille metsään. Lunta oli paikoitellen Lumpparin korkuisesti ja tuuli piiskasi armottomasti poskia ja nenää. Niinpä käännyimme pikapikaa takaisin ja palasimme sisälle lämpimään. Asunnomme lämpötilakin on noussut mukavasti jo 25-asteeseen, kun pari viikkoa aiemmin lämpötila oli vain 19,5 astetta. Nyt tarkenee jo sisälläkin ilman villapaitaa.

Nyt kuitenkin takaisin töihin. Kova on kiire tälläkin viikolla, mutta keskiviikkona sentään saan istua koko päivän koulutuksessa Helsingissä. Koulutuspäivät ovat kyllä ihan parasta antia, mitä työ voi antaa. Kiva saada uutta tietoa ja kehitellä uusia toimintatapoja työpaikalle.

PS: Käykää osallistumassa arvontaan White & Fresh -blogissa. Palkintona on petauspatjan pussilakana.

sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Liikunnat vk 4



Viikon 4 aikana liikuntaa harrastettiin edellisviikkoja vähemmän. Syynä olivat pitkät työmatkat sekä 38-tuntinen työviikko. Opetustyönä 38 tuntia on hirmuinen määrä, sillä opettajan normaali opetusvelvollisuus on vain 24 tuntia viikossa. Noh, välillä on enemmän hommaa, hyvä vain. Ensi viikko puolestaan on paljon helpompi, joten ehkä pysyn tuossa 24 opetustuntivelvoitteessa. Menneellä viikolla flunssakin yritti kaataa minut saikulle, mutta näillä näkymin se saatiin selätettyä.

Mutta sitten ne liikunnat perinteiseen tapaan.


Maanantai:
- kuntosali 1,5 h, josta 30 minuuttia crosstrainerilla ja 60 min lihasliikkeitä, kova rasitus


Tiistai:
- venyttelyt


Keskiviikko:
- koiran kanssa ulkoilua n. 45 minuuttia, keskinkertainen rasitus


Torstai:
- venyttelyt
- koiran kanssa ulkoilua n. 45 minuuttia, keskinkertainen rasitus


Perjantai:
- kuntosali 1,3 h, josa koko aika lihasliikkeitä, keskinkertainen ja kova rasitus


Lauantai:
-lepopäivä


Sunnuntai:
- kuntosali 1h, josta 30 minuuttia crosstrainerilla ja 30 minuuttia lihasliikkeitä, kova rasitus

perjantai 27. tammikuuta 2012

Karkkilakon palkinto


(Kuva täältä.)

Viimeviikkoiset liikunnat jäivät tällä kertaa postaamatta, mutta liikuttua tuli eikä karkkejakaan syöty. Olen siis pysynyt edelleen tavoitteessani, jipii! Salikertoja edellisviikolle kertyi neljä. Venyteltyäkin muistettiin, joten parempaan suuntaan ollaan menossa.


(Kuva täältä.)
Karkkilakon kunniaksi sain jo luvan alkaa tutkia karttaa. Palkintomatkakohteita etsiessä tuli vastaan ihan uusi puolalaiskohde: Szczecin pomppasi monine konsonantteineen ylitse muiden. Tutustuin samantien kohteeseen ja se vaikuttaa varsin lupaavalle. Ympyränmallisesti linjatut tiet tuovat kaupungille mielenkiintoista ilmettä ja takauman Pariisin Arch de Triumphista.


(Kuva täältä.)

Toinen mielenkiintoinen ja itselle täysin uusi kohde olisi Ranskan Grenoble. Sieltä pääsisi helposti junalla Lyoniin, Marseillesiin, Geneveen ja Lausanneen. Kaupunkia reunustaa myös vuoristo, jonne on mahdollista ajaa kaapelivaunulla. Ei lainkaan hassumpi vaihtoehto. Kohde voisi olla erittäin hyvä pääsiäisen aikoihin. Pitää laittaa korvan taakse.


(Kuva täältä.)

Kolmas mielenkiintoa herättänyt kohde on Ukrainan pääkaupunki Kiova. Kaikissa Baltian maissa käyneenä myös Ukrainan pääkaupunki kiehtoisi jo historiansakin puolesta. Lisäksi Kiovassa näkisin ensimmäisen kerran kullattuja sipulikupoleita.


(Kuva täältä.)

Perinteisimpiä lomakohteita katsellessa korkeimmille sijoitte nousivat jo aiemmin mainitsemani Praha, Varsova ja Wien. Istanbulin jättäisin tähän vuodenaikaan välistä, koska haluaisin käydä siellä ennemmin kesällä. Perinteisistä lomakohteista ehkäpä mielenkiintoisin olisi Wien, sillä sieltä käsin voisimme käydä myös Slovakian puolella Bratislavassa. Wienissä haluaisin myös vierailla valtion oopperassa, sillä Budapestin oopperatalon esittelykierroksella opas kertoi Unkarin päättäjien halunneen tehdä kaupunkiin jopa Wienin oopperataloakin kauniimman oopperatalon. Niinpä tehtävänäni olisi käydä katsomassa, ovatko unkarilaiset onnistuneet tehtävässään.

Matkakuumeilevana taidan nyt lähtä salille sulattelemaan tarjontaa. Ehkä jo tänä iltana pääsemme varailemaan lentoja ja hotelleja.

keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Kesän 2012 suunnitelmia


(Kuva täältä.)

Blogihiljaisuuden aikana olemme vähän pähkäilleet ensi kesän lomasuunnitelmia. Olisi mahtavaa ajaa Route 66 läpi, käydä kiertämässä Kaakkois-Aasian saaria tai lentää kaupungista toiseen Ausseissa. Loistava vaihtoehto olisi myös tutustua Kaliforniaan ja Hawaiin, vierailla tutuillamme San Diegossa tai kokea jotain ihan uutta Kanadassa. Etelä-Afrikkakin minua on kiehtonut siitä lähtien, kun kaverimme tuli takaisin vaihdosta ja kertoi hurjista seikkailuistaan. Sansibar olisi myös unelmakohde, eikä jetlagiakaan tulisi lainkaan!


Saksalainen Ulmin kaupunki ylhäältäpäin

Vaihtoehdoista Route 66 kiinnosti myös kavereitamme. Olimme jo alustavasti päättäneetkin suunnata tielle elokuussa, mutta yhden matkalaisen muutettua Pekingiin emme enää olekaan varmoja lähdöstämme. Siksi olemme myös pohtineet Itä-Euroopan valloittamista reilipassin avulla. Samalla voisimme vierailla Antonin työkaverin kotikonnuilla Romaniassa sekä käydä tervehtimässä kavereitamme Saksassa. Voisipa myös olla, että palaisimme takaisin Suomeen Via Balticaa pitkin. Olisi ihana nähdä, millaiselta Liettua ja Latvia näyttävät kesällä. Kohteissa olemme nimittäin käyneet vain talvella. Viimeisimmästä Viron vierailustanikin on jo reilut 3 vuotta, joten Tallinnassa ja Tartossa oli mukava pyörähtää katsomassa tuttuja paikkoja.


Nizzan rannalla

Lomamieltä kohotti entisestään lukemani kirja Fillarilla Nizzaan. Kirja kertoi Osmo Soininvaaran saamasta haasteesta pyöräillä Helsingistä Nizzaan 30 päivässä. Matka alkoi laivalla Tallinnaan, jatkui Via Balticaa ja pikkuteitä pitkin Wieniin, Alppien yli Italian puolelle ja lopulta Rivieran rantatietä mukaillen päätepysäkille Nizzaan. Lukiessani kirjaa matkakuumeeni vain kasvoi ja alitajunnassani aloin suunnitella pyörämatkaa. Olisi mahtavaa ajella pyörällä kaupungista toiseen, katsella vaihtuvia maisemia ja suunnistaa tuntemattomassa maastossa. Pyörämatkailijana voisi myös pysähtyä pieniin kyliin ja tutkailla elämänmenoa ihan eri näkökulmasta. Välillä voisi myös ajaa junalla pitemmän pätkän ja jälleen jatkaa matkaa kaksipyöräisellä.


 Gare du Nordin rautatieasema Pariisissa

Junalla ajaminen puolestaan toi minulle mieleen unohtumattomat reilireissumme. Olisi niin mukavaa kiertää eri maita junalla. Toisaalta olisi myös mahtava kiertää Eurooppaa asuntoautolla. Pysähtyä paikkoihin, joissa on kivat maisemat, tutustua paikallisiin karavaanareihin ja viettää auringonlaskuja järvien rannalla. Kaikkien kehuma Gardajärvi meillä olisi vielä kokematta.

Tylsästi töihin viitateen kevään aikana on tulossa piiiitkä postaussarja toisesta reilireissustamme, koska olisin tänäänkin töissä tarvinnut kyseisellä reissulla otettuja kuvia. Siispä kirjoittelen tänne 13 maata ja 40 kaupunkia kattavan matkapostaussarjan. Matkailuaiheisia postauksia toivoneet saavatkin varmasti liikaakin matkailuun liittyviä kertomuksia. :D
                                                             

perjantai 20. tammikuuta 2012

Kaikki maailman rahat


Mitä insinööri tekisi kaikilla maailman rahoilla?



1. Tilkitsisi Amerikan dollareilla vuotavat pistorasian reiät.

2. Tekisi 500 euron seteleistä ostoskassin, jonka täyttäisi -30% tarjouslihatuotteilla. Insinööri menisi ostamaan tarjouslihat heti aamulla yhdeksältä ennen kuin mummot ehtisivät lihatiskille.



3. Teettäsi koiralle uuden sadepuvun. Materiaaliksi valitsisi Romanian muovipintaiset leut.



4. Tilaisi Kiinasta halvalla sukkia, koska kaikki maailman rahat eivät mahtuisi nykyisten sukkien varsiin. Pyrkisi saamaan sukista paljousalennuksen.



5. Ihmettelisi, kuka maksaisi talletetuille rahoille korkoa. Insinööri itse tietenkin, koska kaikki rahat olisivat hänen!

keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Kuvakirjoja



Jipii, tänään ihkaensimmäinen kuvakirjani lähti painoon. Kauan sen kanssa onkin puuhattu, ja nyt se on vihdoin valmis. Suurimpana haasteena olivat rajattu sivumäärä 50 ja minun ylenpalttinen kuvakirjasto. Toimitusaikaa kuvakirjalle luvattiin yllättävän vähän - vain 4 päivää. Ihanan nopeaa palvelua!




Kiinan matkaa koskevan kuvakirjan toteutin Eirikuvan kuvakirjaohjelmalla. Ohjelma oli kuitenkin sen verran kaatuileva ja hidas, että siirryin Vuosi 2011 -kirjan tekemisen osalta ifolorin kuvakirjaohjelman pariin. Se puolestaan paljasti iMacini käyttöjärjestelmän olevan vanhanaikainen. Siispä ennen uuden kuvakirjan tekemistä piti asentaa uudempi käyttöjärjestelmäversio. Applen tietokoneissa hassuinta (ja ehkä ärsyttävintä) on se, että käyttöjärjestelmäversiot pitää asentaa vuoronperään, joten koneessani ei tälläkään hetkellä ole uusinta versiota, vaan pari vuotta sitten julkaistu OS X Snow Leopard. Noh, olenpa nyt kuitenkin 2010-luvulla. :D



Mutkien kautta ifolorin kuvakirjaohjelmaan päästyäni olin samantien tyytyväinen. Sulava, helppokäyttöinen, nopeasti toimiva ja selkeä käyttöliittymä päästi minut nopeasti työntouhuun. Layouttejakin oli niin paljon, että tuli valinnanvaikeuksia. Kuvia oli myös apuviivojen ansiosta helppo asetella vierekkäin. Kerrassaan hyvä ohjelma!

Kolmantena kaavailemanani kuvakirjaprojektin aiheena on asuntomme remontti. Kuvatkin olisivat jo järjestetty aiheenmukaisiin kansioihin eli tarvitsisi enää vain aikaa kirjan tekemiselle. Eniten aikaa kuvakirjoissa mielestäni vie tekstien kirjoittaminen, sillä haluan saada kirjaan ihan kirjalliset kertomukset tapahtumista, paikkojen kuvauksista ja kohtaamistamme asioista. Tällöin kirjan kuvasisältö avautuu helpommin myös muille kuin meille itsellemme.

tiistai 17. tammikuuta 2012

Toivepostauksia



Tilastojen mukaan blogiimme vahingossa eksyy tai tietoisesti saapuu satoja lukijoita päivässä. Sen vuoksi pistimmekin sivupalkkiin pystyyn kyselyn postausaiheista. Mistä aiheista sinä haluaisit meidän kirjoittavan postauksia? Äänestä suosikkiasi tai suosikkejasi sivupalkin vaihtoehdoista. Kommenttiboxiin voi toki myös jättää postaustoiveita. Äänestys sulkeutuu 23.1. klo 23.59.

maanantai 16. tammikuuta 2012

Liikunnat vk 2



Vuoden toinen viikko takana ja karkkilakko on edelleen pitänyt. Jes! Aika hyvin saimme myös soviteltua salitreenit tasaisin väliajoin ja ehdimme töiden ja salitreenien ohella myös käydä Lumpparin kanssa pitkiä lenkkejä. Tästä se vuosi pyörähtää käyntiin. Tervetuloa arki!


Maanantai:
- 1 h lenkki koiran kanssa metsässä, kova rasitus (lunta oli polviin asti, eikä kukaan ollut aurannut tietä)
- salitreeni, josta 30 minuuttia crosstraineria ja 30 minuuttia lihasliikkeitä


Tiistai:
- 0,5 h lenkki koiran kanssa tietä pitkin, keskinkertainen rasitus


Keskiviikko:
- 1 h lenkki koiran kanssa metsässä, keskinkertainen rasitus (maanantaina tekemäni tie ei ollut vielä mennyt umpeen)


Torstai: 
- salitreeni, josta 50 minuuttia crosstraineria, 10 minuuttia juoksumattoa ja 30 minuuttia lihasliikkeitä
- 0,5 h lenkki koiran kanssa tietä pitkin, keskinkertainen rasitus


Perjantai: 
- 1 h lenkki koiran kanssa metsässä, kova rasitus (tie oli mennyt umpeen)


Lauantai:
- 1 h lenkki koiran kanssa tietä pitkin, kevyt rasitus


Sunnuntai:
- salitreeni, josta 30 minuuttia crosstraineria ja 30 minuuttia lihasliikkeitä
- 0,5 h lenkki koiran kanssa, kevyt rasitus


Ensi viikolla tavoitteena on käydä myös hiihtämässä. Olisihan se jo aika kaivaa sukset ja monot varastosta ennen kuin tuo lumi katoaa. Lisäksi kotitreeniä voisi tehdä useammin, venytelläkin pitäisi. Ensimmäiseksi arkiviikoksi mennyt viikko oli kuitenkin hyvä, sillä töiden alku on tuonut mukanaan myös työkiireitä. Ensi viikolle kiireet kuitenkin tasaantuvat, kun suunnittelut ja aikataulut saadaan lyötyä lukkoon.

Liikunnantäyteistä viikkoa kaikille!

lauantai 14. tammikuuta 2012

Samsung Navibot -robotti-imuri



Tammikuu tulee kyllä olemaan erittäin teknologiapainotteinen, sillä eilen kotiimme saapui uusi laite. Samsungin Navibot -robotti-imuri pääsee näyttämään kyntensä sänkymme, sohvamme ja työhuoneen kaapiston alla. Saas nähdä, miten se suoriutuu nukkamatoista tai navigoi huoneesta toiseen.

Ajattelimme kokeilla imuria päivittäin parin viikon ajan. Kerronpa sitten, millaiset kokemukset siitä jäi. Itse odotamme jo innolla paketin avaamista. Toiveissa olisi saada robotti-imuri, joka pääsisi imuroimaan erityisesti ahtaisiin paikkoihin, joihin normaalin imurin taivuttelu on työlästä. Yksinäänhän robotti-imuri tuskin riittää siivoukseen, mutta uskomme sen olevan oiva apulainen.

keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Lumpparin harjoituksia




Tänään olemme olleet erityisen tyytyväisiä viime viikolla ostamamme älypalloon. Pallo on pyörinyt lattioita pitkin koko illan ja Lumppari on niin innoissaan uudesta lelustaan. En olisi uskonut, miten paljon pallo tuottanut iloa meille kaikille. Lumpparikin näyttää silmännähden nauttivat pallonsa kanssa leikkimisestä. Hyvänä puolena pallossa on säädettävä suuaukko, joten vaikeustasoa on helppo muuttaa kesken leikkimisen.





Välillä pallo on karannut maton ulkopuolelle, mutta fiksuna koirana Lumppari on hoksannut, että nurkkaan paenneen pallon saa liikkumaan taaksepäin nopealla tassunvedolla. Sen opittuaan pallo ei olekaan kauaa pysynyt nurkassa, vaan Lumppari on palauttanut sen takaisin matolle. Jostain syystä Lumpparin mielestä pallolla leikkiminen on mukavinta olohuoneen matolla. 

Tammikuiset keväänmerkit




Eilisessä postauksessa nämä ensimmäiset keväänmerkit jo vilahtivatkin. On ihana saada väriä olohuoneeseen.

Nyt kiireenvilkkaa töihin.

tiistai 10. tammikuuta 2012

Smart-tv:n ominaisuuksia


Älykkäisiin huonekaluihin olen työni puolesta tutustunut monipuolisesti, mutta älykäs televisio oli minulle uusi tuttavuus. Sattuman kautta sellainen rantautui hiljattain olohuoneemme seinälle, joten pääsin kokeilemaan ihan kunnolla Smart-tv:n ominaisuuksia.



Smart-tv:n älykäsosio on nimeltään Smart Hub. Sen kautta pääsee helposti käsiksi Smansungin omiin sisältöpalveluihin Samsung Appsiin, YourVideoon, SocialTV:hen ja SearchAll'iin. AllShare-palvelun avulla televisioon voi myös siirtää elokuvia, musiikkia ja valokuvia suoraan tietokoneelta, puhelimesta tai kamerasta pelkän kaukosäätimen avulla. SFAnytime-palvelun kautta voi puolestaan vuokrata 3-5 euroa maksavia HD-laatuisia uutuuselokuvia. Elokuvien vuokraaminen edellyttää ainoastaan palveluun kirjautumista ja elokuvan hinnan kokoisen summan lataamista palveluun. Tämän jälkeen vuokrattavan elokuvan voi valita kotisohvalla, ja se on katsottavissa 24 tuntia vuokrausajasta lukien.





Televisioon integroitu Internet-selain mahdollistaa internetin selaamisen sohvalta käsin. Henkilökohtaisesti parhaimmiksi ominaisuuksiksi koemme sen, että televisiolla voi selata avoimesti kaikkia Internet-sivuja, karttapalveluita, katsoa eri kanavien nettiTV:tä sekä kuunnella nettiradiota. Kaikkeen tähän riittää yksi kaukosäädin, uskomatonta!



Tallennus-ominaisuuden avulla pääsemme myös eroon tallentavasta digiboksista, sillä television sisäänrakennettu tallennin tallentaa halutut ohjelmat suoraan kovalevylle. Kytkimme televisioon kokeilun vuoksi ulkoisen kovalevyn, jotta pääsimme testaamaan toimintoa käytännössä. Tähän mennessä olemme olleet toimintoon tosi tyytyväisiä, ja voisimmepa hankkia myöhemmin televisiota varten ihan oman ulkoisen kovalevyn tai Samsungin BlueRay+kovalevy -yhdistelmälaitteen.

Älykäs televisio oli siis jo palveluidensakin puolesta hyvä ostos. Enpä olisi arvannut, kuinka innostun käyttämään television ominaisuuksia näinkin laajasti, vaikka teknologisista ratkaisuista pidänkin.

maanantai 9. tammikuuta 2012

Uudenvuodenlupaus



Postaussarja, jonka nyt aloitan, on pyörinyt mielessäni jo pitkään. Uudenvuodenaattona pohdimme nimittäin suurella porukalla uudenvuodenlupauksia. Yleisimmät lupaukset lienevät "liikun enemmän, syön vähemmän herkkuja, sanon läheisilleni "Olette tärkeitä." ja käyn mummolassa useammin". Mekin olemme joka vuosi luvanneet pitää herkuttoman tammikuun, mutta salaa toisiltamme olemme molemmat lipsuneet viimeistään kolmennella viikolla. Noloina sitten helmikuussa tunnustaneet "Mä taisin lipsahtaa ostamaan sen karkkipussin".


 (Kuva täältä.)

Tänä vuonna asioihin tuli muutos. Olen ollut jo pitkään ihan onneton karkkisyöppö, sillä saatan nälkääni, tylsistymisen vuoksi tai ihan vain huvin vuoksi ostella karkkia vähän milloin vain; tiistaisin, torstaisin, perjantaisin ja tietenkin karkkipäivänä lauantaina (vaikka ei tekisi mielikään). Tämä "tapa" tai "vitsaus" on häirinnyt elämääni oikeastaan koko ajan. Monesti olenkin pohtinut hiljaa karkkipussin äärellä, miksi oikein pumppaan niitä lisäaineita itseeni. Nii'in, miksi!



Tämänvuotinen uudenvuodenlupaus liittyykin siis karkkiin ja herkutteluun. Karkiton tammikuu kun ei ole koskaan toteutunut, Anton pisti vaa'an molemmille puolille hieman enemmän painoa: kaksi karkitonta kuukautta oikeuttaa yhteen ulkomaanmatkaan. Tähän syöttiin minä tartuin ja ainakin tähän mennessä olen pysynyt toivotulla karkittomalla tiellä. Tunnen olevani juuri tätä kirjoittaessani pikkulapsi, joka pitää lahjoa tekemään jotain. :D

Karkittomuuden olenkin sitten korvannut treenauksella. Ajattelin kerätä joka viikko ylös treeniajat, jotta voin seurata treenaukseni etenemistä. Tavoitteena on osallistua toukokuussa puolimaratonille, joten parempi aloittaa hyvissä ajoin. Tässäpä siis ensimmäisen viikon treenit.


Maanantai:
- 1 h lenkki koiran kanssa metsässä, keskinkertainen rasitus
- 30 minuuttia jumppaa television edessä, kova rasitus
- 1,5 h salitreeni, josta 30 minuuttia crosstraineria ja 1h lihasliikkeitä, keskinkertainen rasitus
- 10 min venyttelyt kotona


Tiistai:
- lepopäivä, kun jalat olivat jumissa
- 10 min venyttelyä kotona


Keskiviikko:
- 1 h lenkki koiran kanssa metsässä, keskinkertainen rasitus
- 20 min venyttelyä kotona
- 1,3 h salitreenit, josta 30 minuuttia crosstraineria ja 50 min lihasliikkeitä, keskinkertaista ja voimakasta rasitusta


Torstai:
- 1 h lenkki koiran kanssa metsässä, keskinkertainen rasitus
- 10 min venyttelyä kotona
- 10 min vatsalihaksia kotona


Perjantai:
- 1 h lenkki koiran kanssa metsässä, keskinkertainen rasitus
- pelailua kaveriporukalla Wii Fit-pelilaudalla
- tenniksen pelaamista Wii Sports -pelillä


Lauantai: 
- 1 h lenkki koiran kanssa metsässä, keskinkertainen rasitus


Sunnuntai:
- lihastreeni Wii Fit -pelilaudalla
- 20 min juoksua paikallaan Wii:n ohjaamana

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Vertailussa N9 ja iPhone4



Monessa blogissa on viimeaikoina esitelty Nokian N9-mallia, joten ajattelin kantaa korteni kekoon. Antonilla kyseinen puhelin on ollut käytössä jo muutaman kuukauden, ja sitä kautta minäkin olen päässyt tutustumaan sen ominaisuuksiin. Lyhyesti sanottuna puhelin on niin loistava, että voisin jopa vaihtaa oman iPhone 4:ni tähän Nokian lippulaivaan.



Kahden hyvän laitteen välillä on paljon yhtäläisyyksiä, mutta vielä enemmän eroja. Päätin tehdä pienen laitevertailun näiden kahden laitteen välillä. Molempien laitteiden sisäinen muisti on 16Gb, joten sen osalta ne ovat yhdenvertaiset.


iPhone 4:n plussat
- hyvä muotoilu, koko ja väri
- näytön ja takakannen suojaaminen pakollinen, sillä pinnoilla käytetty lasi naarmuuntuu helposti
- helppo kytkeä tietokoneeseen dock:n avulla (toimii myös erinomaisesti yhteen iMacimme ja MacBookin kanssa), dock myös lataa puhelimen, joten plussat myös siitä
- saatavilla paljon erilaisia sovelluksia peleistä matkaoppaisiin, metrokarttoihin ja sanakirjoihin
- erinomainen Internet-selain
- hyvin toimiva kosketusnäyttö, näppäimistön tarkkuus saa erityismaininnin
- helppokäyttöinen käyttöliittymä, helppo myös itse muuntaa käyttöliittymän ulkoasua, painikkeiden sijaintia ja tehdä kansioita
- perustoiminnot (kalenteri, laskin, kello...) helppokäyttöisiä
- ulkona otetut kuvat hyvälaatuisia, sisällä hyvässä valossa otetut kuvat ok-laatuisia
- kameran toiminnot riittävät (ladattavat sovellukset täydentävät mm. kuvankäsittelyominaisuuksilla puhelimen kameraa)
- tehokas ja laajalle levittyvä salama toimii myös taskulamppuna
- selkeä Asetukset-valikko
- multitasking eli useaa sovellusta voi käyttää yhtä aikaa ja niiden välillä liikutaan kaksoisnäpäyttämällä toimintopainiketta
- suorituskyvyltään tehokas


iPhone 4:n miinukset
- ei Bluetooth-toimintoa kuin muiden iPhonejen, iPodien ja iPadien kanssa, edes Applen omiin tietokoneisiin ei saa Bluetooth-yhteyttä
- kuuluvuus välillä katoaa ja erityisesti softaversio 5.0.1 poisti puhelimesta pariksi päivää kaiken kuuluvuuden
- äänet välillä isolla, välillä pienellä, vaihtelee itsekseen
- pakkanen heikentää kuuluvuutta
- kamerassa ei zoomia (tosin iPhone 4S:ssä on jo zoom-toiminto)
- hämärässä otetut kuvat heikkolaatuisia
- ei mahdollista luoda/käyttää omaa soittoääntä, soittoääni pitää valita Applen tarjomista vaihtoehdoista
- ei mahdollista toistaa elokuvia, koska VLC-playeria ei ole saatavilla
- vain selainpohjaiset kartta- ja navigaattoripalvelut (GoogleMaps)


Nokian N9:n plussat
- hyvä muotoilu, koko ja väri, muoviosat läpivärjättyjä, joten naarmut eivät näy
- erinomainen käyttöliittymä, näkymien vaihtelu ennennäkemöttämän sulava!
- hyvin toimiva kosketusnäyttö, erinomainen näppäimistö
- perustoiminnot (kalenteri, laskin, kello...) helppokäyttöisiä
- ulkona otetut kuvat hyvälaatuisia, sisällä otetut ok-laatuisia
- erinomainen Internet-selain
- selaimessa Flash-tuki
- viesteissä yhdistyvät kaikki käyttäjän käyttämät sovellukset: Facebook, Skype, tekstiviestit, GoogleTalk, Voip
- Twitter ja Facebook on integroitu käyttöliittymään
- puhelinta voi käyttää musiikin kuunteluun ja elokuvien katsomiseen
- helppo yhdistää tietokoneeseen (niin Windows- kuin OSX-koneisiinkin)
- multitasking eli sovelluksia voi olla auki useita ja niiden välillä liikkuminen on sulavan helppoa (Lisätietoa täältä.)
- kätevä Ilmoitukset-näkymä, johon tulevat käyttäjän valitsemat syötteet yhtenä listana (esim. säätiedot, Twitter, Facebook, uutiset, päivämäärä ja kellonaika)
- erinomaiset ja etenkin ilmaiset karttapalvelut
- erinomainen navigaattori
- suorituskyvyltään tehokas


Nokia N9:n miinukset
- hämärässä otetut kuvat heikkolaatuisia
- käyttöliittymä vaatii totuttelua, koska se on ihan uudenlainen
- tarjolla vähemmän ladattavia sovelluksia kuin iPhonelle


Suurimpina etuina näen N9:ssä olevan kartta- ja navigaattorisovellukset, sillä niiden avulla uusien paikkojen löytäminen on huomattavasti helpompaa. Lisäksi N9 voittaa iPhonen myös elokuvien ja musiikin osalta, sillä iPhonella ei ole mahdollista katsoa elokuvia tai valita omaa soittoääntä. iPhone puolestaan voittaa N9:n saatavilla olevien sovellusten määrällä ja Internet-selaimellaan. Suurta miinusta iPhonelle kuitenkin tuo softaversion 5.0.1 tuomat kuuluvuuskatkokset, joiden aikana iPhone muuttuu iPodiksi.