keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Jäätä ikkunassa



Todistetusti talvi on saapunut, sillä iltalenkillä huomasin kadunvarren parkkipaikalla olevien autojen jäätyneen niin ikkunoiden kuin peltienkin osalta. Pakkasiin varautuneet autoilijat olivat jo nostaneet pyyhkijänsulat pystyyn. Pitääpä varata itsekin huomenaamulla aikaa jään rappaamiseen. Tästä se talvi alkaa ja mittari paukuttaa pakkasia.


tiistai 29. marraskuuta 2011

Siivoustiistai



Kymmenen viikon työputki katkesi onneksi tänään, joten sain aikaa suorittaa suursiivouksen. Ensin kaikki tavarat omille paikoilleen, sitten kaiveltiin kaapista siivousliina ja Methodin tuotteet. Aloitin urakkani keittiöstä, jossa Methodin yleispuhdistusaineella on eniten käyttöä. Olen tykännyt valtavasti verigreipin tuoksuisesta myrkyttömästä pesuaineesta. Se vain tuoksuu niin hyvälle!

Siivoustouhut jatkuivat keittiöstä olkkarin kautta kylpyhuoneeseen. Kylpyhuoneessa olen viikkosiivousten yhteydessä käyttänyt eukalyptus-mintun tuoksuista Methodin kylpyhuoneen puhdistusainetta. Sillä on lähtenyt pahimmatkin tahrat ja erityisesti olen ollut tyytyväinen aineen tehoon suihkukaapin ovissa. Ovet ovat nimittäin kaakeleiden ohella yksi kylpyhuoneen helpoimmin likaantuvista pinnoista.



Kylpyhuoneen jälkeen ei ollutkaan enää kovin paljoa huhkittavaa, joten viimeistelin viikkosiivouksen makuu- ja työhuoneissa sekä sytytin kynttilät. Nyt onkin ihana katsella puhdasta kotia ja nauttia verigreipin tuoksusta. Illalla Anton vie matot ulos tuulettumaan ja minä pääsen viimeistelemään lattiapinnat mopilla. Lattianpesuaineeksi valikoituu tällä kertaa Maison bellen appelsiini-laventeli -yleispuhdistusaine. Parketille toki on ostettu myös omat pesuaineet, mutta välillä tykkään käyttää myös muita tuotteita.

Tsemppiä kaikille alkavaan viikkoon!

maanantai 28. marraskuuta 2011

Pannunalusta huopapalloista




Tämänvuotisista joululahjoista ensimmäiset kaksi ovat jo valmistuneet. Äidilleni ja kummisedälleni suunnittellut ja toteutetut pannunaluset on valmistettu noin 10 huopapallosta, jotka yhdistettiin toisiinsa rautalangan avulla. Rautalangan valitsin "ompelulangaksi", jotta lopputuloksesta tulisi mahdollisimman jämäkkä. Valintani osui täysin oikeaan, sillä rautalanka toimi erinomaisena vahvisteena. Seuraavaksi voisinkin pyöritellä harmaita huopapalloja, ja tehdä niistä samanlaisen pannunalusen kaverilleni joululahjaksi.


Wonders of China the last part




Viimeisessä osassa sanomme lopuksi heiheit koko Kiina-aiheelle, mutta ennen sitä vielä pari jännää huomiota reissulta.



Ensinnäkin suurin kiitos ikimuistoisesta reissusta kuuluu Antonin veljelle, joka muutti Pekingiin ja sai jopa minut lähtemään sinne "kaiken kurjuuden keskelle" - tai sellaiseksi minä Kiinan kuvittelin ennen kuin pääsin perille. Käymissämme kaupungeissa oli nimittäin paljon muutakin kuin eksoottisen mielenkiintoiset hutong-alueet. Siellä näkyi uskomatonta vaurautta, kaunista luontoa, kumpuilevia vuoristoteitä ja ihanasti valaistuja rakennuksia. Uskomatonta vaurautta maassa edustavat rakennusten lisäksi suuret yritykset, jotka ovat siirtäneet tuotantoaan ja tuotekehitystään Kiinan kaupunkeihin. Suurten yritysten lisäksi jokaisesta vierailemastamme kaupungista löytyy huipputason yliopistoja ja paljon ihanan avoimia ihmisiä.



Nykyisenlaisia kaupunkeja ei olisi kuitenkaan syntynyt ilman työvoimaa. Keskimäärin kiinalainen perusduunari kuulemma tienaa noin 1000 yuania (n. 100e) kuukaudessa. Kaupungin laitamilla asunnon vuokraaminen maksaa 200-400 yuania (n. 20-30e) eli elämiseen peruskiinalaisella jää noin 500-600 yuania kuukaudessa. Tuloihin suhteutettuna ruoka ja juoma olivat halpaa ja rantarolex-tasoiset vaatteet muutaman kymmenen yuania. Meidän tulotasoomme suhteutettuna kaikki olikin sitten lähes ilmaista, eikä ruokakassikaan yleensä maksanut kuin 20-40 yuania (n. 2-4e). Suomeen tultua suurin shokki olikin se, että kauppaan hulahti helposti 20-40 euroa, eikä ruokakassissa siltikään välttämättä olleet kaikki tarpeelliset ostokset. Vaatteiden osalta olen jo kauan aikaa sitten päättänyt, ettei niitä kannata ostaa Suomesta. Ulkomailla sama vaate kun on niin paljon edullisempi.



Kätevästi pääsemmekin sitten monen blogin lemppariaiheeseen eli vaatteisiin. Vaatteita Pekingissä ja Hong Kongissa myytiin joka kadunkulmassa ja useimmiten paitansa sai brändillä kuin brändillä. Kamalin kokemus oli Pekingin silkkimarkkinat, jossa samoilla kaavoilla oli tehty kaikkien brändien vaatteet. Kunhan vain valitsi Gantin, Ralph Laurenin tai Hugo Bossin, ja niin se oli paketissa halutun värisenä. Lisäksi paikalta löytyi mm. Conversen ja Lacosten merkkejä, joten eikun vain ompelemaan ja jokaisella tallaajalla on merkkivaate.

Toinen varsin merkittävä muoti-ilmiö oli paikallisten innokkuus suojata itsensä auringolta päivänvarjon avulla. Miesten muotiin sen sijaan kuului ilmeisesti ruskettunut vatsanseutu, sillä lähestulkoon kaikki miehet kävelivät vatsa paljaana. Tämä tapa aiheutti meissä suomalaisissa hieman huvittuneisuutta. Pakko kuitenkin myöntää, että Anton kokeili tätä "katumuotia" ja kuulemma vatsa paljaana käveleminen viilensi kroppaa kivasti. ;P



Vaatteiden aitoudesta pääsemme toiseen mielenkiintoa herättäneeseen aiheeseen: iPhoneihin ja iPadeihin. Jokaisella itseään kunnioittavalla kiinalaisella oli tuo Applen suursuosion saanut egonkohotin. Valkoista tai mustaa iPhonea hiplattiin niin kaupan kassajonossa kuin metrossakin. iPhonen lisäksi jokaiselta löytyi myös iPad ja MacBook. Erityisesti Applen suosio oli havaittavissa Shanghaissa ja Hong Kongissa (josta saa muuten maailman toiseksi halvimmat Applen tuotteet). Jättisuurissa tietotekniikkamarketeissa olikin surullista todistaa Nokian huonoa suosiota, sillä Applea myyvät kerrokset olivat tupatentäynnä ihmisiä ja Nokian kerros sen sijaan oli melko autio.

Toinen ääripää elektroniikan saralla olivat feikkituotteet. Useimmiten paikallisilla markkinoilla oli tarjolla kaikkien puhelimien kopioita. Näppäimet saattoivat olla erilaiset, painikkeet eri kohdissa ja värit jotain ihan muuta verrattuna alkuperäisiin. Ehdottomasti mielenkiintoisin feikkipuhelin oli muodoltaan Ferrari, ja meinasimpa kyseisen kapulan ostaa kummipojalleni synttärilahjaksi. Siinä se olisi ollut joka pojan unelmapuhelin alle satasella!







Reissumme aikana nautimme ruokailusta paikallisten ravintoloissa. Eräässä pekingiläisessä ravintolassa kohtasimmekin hassuja tapahtumasarjoja: ensin syötiin, jälkiruoaksi tupakoitiin ja viimeisenä tuotiin lemmikkikoirakin nukkumaan ruokapöydälle. Ei meillä Suomessa ihan näin voisi toimia. Erikoisten ruoka-annosten osalta maistelimme niin kuukakkuja, valkoisia pullia kuin vihreeseen teehen valmistettua juustokakkua. Muutaman vihreän kakun jälkeen Anton jo kielsi minua tilaamasta näitä "myrkkykakkuja", sillä vihreä tee ei kuulemma hivellyt hänen makuhermojaan. Kieltämättä kakkuset olivat hieman epäilyttävän värisiä ja muistuttivat erästä amsterdamilaista avaruuskakkua.




Ravintolassa törmäsimme kerran jos toisenkin villakoiraan. Koiraihmisenä minua kiinnostikin koirien alkuperä ja löysimmekin erään koiranomistajan, joka puhui hyvin englantia. Saimme selville, että pääosin lemmikkikoirat ostetaan kasvattajilta rokotettuina ja terveistä sukujuurista syntyneinä. Suosituimpia rotuja olivat muun muassa ruskeat villakoirat ja valkoiset bichon friset. Hinnoiltaan lemmikkikoirat olivat noin 1000 yania eli noin 100 euroa. Eräästä lemmikkieläinliikkeestä puolestaan olisimme saaneet koiran 800 yanilla eli noin 80 eurolla. Olikin hauska kertoa villakoiran ostaneelle henkilölle suomalaisten koirien hinnoista, sillä esimerkiksi laadukasta bichonia ei edes saa alle 1500 eurolla. Siinä hinnassa olikin kiinalaismiehelle hieman sulateltavaa, sillä 15 000 yanilla sai heidän maassaan jo 15 koiraa. :D





Nukkuvasta villakoirasta pääsemmekin sitten uneliaisiin tunnelmiin, sillä yksi hassuimmista asioista oli paikallisten kyky nukkua päivällä kello 12.00-13.00. Nukkuvia ihmisiä näkyi niin kaupoissa, ravintoloissa, puistoissa, penkeillä kuin erilaisissa kulkuneuvoissakin. Unenlahjatkin tuntuivat olevan sen verran hyvät, etteivät pienet hälinät ja ohikulkevat ihmiset lainkaan häirinneet unta. Monessakohan vuodessa oppisin nukkumaan yhtä sikeästi?



Suurimpana oivalluksena koko reissulla tuli kuitenkin Kiinan koko. En osannut lähtiessä kuvitellakaan lentäväni kansallisilla lennoilla kaupungista toiseen, kun aiemminkin oli junalla ehditty joka paikkaan. Pekingissä juna-aikataulujen tarkistaminen kuitenkin toi eteemme tosiasian, että junamatka Shanghaista Hong Kongiin veisi jopa 18 tuntia. Olisihan se ollut kokemus jo sinänsä, mutta miettikää nyt: 18 tuntia junassa! Välimatkojen pituus tulikin minulle täytenä yllätyksenä, vaikka olinkin katsellut Kiinaa kartalta vaikka kuinka ja monesti. Niinpä junat vaihtuivat lentokoneisiin ja tulimme kokeneeksi myös maansisäiset lennot ulkomailla. Niitä emme ole aiemmin tehneetkään.


Ja loppuun tietenkin vähän statiikkaa

21 päivää
1 maa
5 eri kaupunkia
6 eri hotellia
3 eri hallintoaluetta

7 lentomatkaa
20985 km ilmassa

2 junamatka
420 km junassa

3 bussimatka
150 km bussissa

40 taksimatkaa
59 metromatkaa
3 riksataksimatkaa
arviolta noin 600 km taksissa ja metrossa

4 annosta kiinalaista ruokaa (lihaa, kasviksia ja riisiä)
12 pikanuudelikuppia hotellihuoneessa
6 annosta pikanuudelia take away -ravintolassa
10 ateriaa @ McDonald's / KFC / Burger King
23 pehmistä @ McDonald's / KFC / Burger King
63 litraa pullotettua vettä
4 huonepalvelusta tilattua ruoka-annosta
2 kertaa oikeassa ravintolassa

1 silitetty kissa
2 rapsutettua koiraa
21 kuvattua tavarapyöräkulkuvälinettä
7 erilaista hutong-aluetta
6978 valokuvaa
124 videopätkää

2 sairastapausta
1 lääkärikäynti
16 kiinalaista pilleriä
1 kiinalainen pistos
2 tervettä potilasta palasi kotiin

perjantai 25. marraskuuta 2011

Matkahaaste


Nappasinpa blogeissa pyörineen matkahaasteen itselleni. Vuosien varrella tutuiksi ovat tulleet Suomen lisäksi Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Unkari, Turkki, Saksa, Ranska, Espanja, Italia, Vatikaani, San Marino, Iso-Britannia, Irlanti, Belgia, Hollanti, Luxemburg, Itävalta, Sveitsi ja Kiina. Jokaisessa maassa olen halunnut käydä useassa eri kaupungissa eri puolella maata, jotta saisin mahdollisimman laajan kuvan kyseisestä maasta. Rakastan yli kaiken erilaisten elämäntyylien ja ihmisten tapaamista. On hauska myös päästä kurkistamaan tavallisten ihmisten asuinalueille, sillä siellä sitä sen alueen elämänmenoa näkee kaikista eniten.


Ikimuistoisin kohteemme tähän mennessä







Ikimuistoisia kohteita on paljon, mutta kaikista eniten meihin ovat vaikutuksen tehneet junamatkat: ikkunasta näkyvät tasaiset pellot, maissikasvit, laiduntavat eläimet, korkeat vuoret ja ohikiitävät hetket. Erityisesti Euroopassa matkustamisen helppous, mutkattomuus ja rentous tekivät vaikutuksen. Suomen junaliikennettä ei voi edes verrata Euroopan junaverkkoon, sillä Euroopassa on mahdollista matkustaa kolminkertainen matka samassa ajassa kuin Suomessa pääsee Oulusta Helsinkiin.


Hauskin matkamuistomme


Hauskimman matkamuistomme titteli on helposti jaettavissa, sillä yö Ulmin yössä oli ehdottomasti vuoden 2010 reilireissun kohokohta. Lyhyestä virsi kaunis: "Saksalaiset osaavat juoda olutta!"


Upein luontokohteemme




Upeimman luontokohteen tittelin jakaminen tuotti eniten pähkäilyä, sillä Saksan Berechtensgaden, Luxemburgin Vianden ja sveitsinpuoleiset Alpit olivat kovat kilpakumppanit. Voiton vei kuitenkin Berechtensgaden, sillä vuorelta laskeva kirkasvetinen joki oli jotain aivan uskomattoman upeaa. En ole koskaan maistanut niin hyvää vettä luonnonjoesta! Veden kirkkaus ja pohjasta peilautuva väri kertovatkin jo veden olevan puhdasta, nams.



Paras rantakohteemme


Rantalomailua emme ole vielä tähän mennessä harrastaneet yhdessä, joten parhaimpia rantakohteita ei ole tullut vastaan. Toki joka reissulla olemme rentoutuneet jollakin rannalla (mm. Scheveningenissä Hollannissa, Nizzassa ja Cannesissa Ranskassa jne.), mutta mikään kokemamme ranta ei ole ollut tajunnanräjäyttävä. Sen sijaan suunnitelmissamme on tehdä joskus vielä Aasian saarikierros, jolloin tutustuisimme Taiwaniin, Filippiineihin, Singaporeen ja Malesiaan. Toiveissa olisi päästä myös Balille ja Fidzille, mutta tarkkaa plania emme ole vielä tehneet. Aika näyttää ja lentokone vie.


Kohde, johon emme ihastuneet


Kaikista niistä noin 150 Euroopan ja Aasian kaupungista, joissa olen käynyt, suurimman pettymyksen tuotti EU:n keskuspaikka Brysseli. Kaupunki oli ankea, tylsä, kivinen, ruma, ihmiset tylyjä, eikä siellä edes ollut mitään nähtävää. Ainoa hyvä puoli oli se, että sieltä pääsi moneen suuntaan junalla, joten pakotie ankeudesta löytyi helposti.


torstai 24. marraskuuta 2011

Viikkopostaus


Huomenna minulla on aikaa blogille, salille ja koiran pesemiselle. Tänään vielä pakerran töitä.

maanantai 21. marraskuuta 2011

Huopapalloista tehty pannunalus


Anu kyseli viime vuonna esittelemäni huopapallopannunalusen ompeluohjetta, joten jaanpa sen samalla teille kaikille.



 Ensin siis huovutiin reilut 30 pientä huopapalloa. Materiaalina käytin Novitan Hahtuvainen -villaa.



Pallojen valmistuttua ja kuivuttua asettelin ne haluamaani muodostelmaan ja sen jälkeen otin esille ompelulankaa. Ompelulangaksi valikoitui suppeasta valikoimastani valkoinen ompelukonelanka. Parempi vaihtoehto olisi ehkäpä liukaspintainen helmilanka, sillä se olisi paksumpaa, jäykempää ja kestävämpää.



Ompelun aloitin ompelemalla reunimmaiset pallot kiinni toisiinsa. Sen jälkeen kiinnitin pannulapun sisäpuolelle tulevat pallot toisiinsa pystysuuntaisilla ompeleilla. Kolmannessa vaiheessa ompelin kaikki jo kertaalleen toisiinsa yhdistetyt pallot vaakasuuntaisella ompeleella kiinni toisiinsa. Tällöin pannulapusta tuli kestävämpi. Toki nyt jälkikäteen ajateltuna pannulapun olisi voinut ommella myös spiraalimaisesti keskimmäisistä palloista aloittaen ja päätyen uloimpiin palloihin. Ehkä se olisi ollut jopa järkevämpi tapa. ;P

Parannusideana pannunaluseen voisi lisätä vielä ohutta rautalankaa, jotta pannunalusesta tulee jämäkämpi. Joululahjaideoita-postauksessa esittelemääni isojen pallojen pannunalustassa minulla onkin tarkoitus yhdistää pallot toisiinsa rautalangalla. Tällöin en aio käyttää lainkaan lankaa. Toki näin monen pienen pallon yhdistämisessä pelkkä rautalanka voi olla aika haastava materiaali (ellei sitten yhdistä palloja toisiinsa spiraalimaisesti keskimmäisistä palloista aloittaen).

Tierna-ajan avajaiset


Viikonloppuna olleet tiernakauden avajaiset sisälsivät tänäkin vuonna perinteisen tiernapoikakilpailun. Kävimme katselemassa kilpailua sekä aamulla että iltapäivällä, sillä eräs tuttumme osallistui kilpailuun kavereidensa kanssa.



Viime vuoteen verrattuna tämänvuotiset mukaelma-sarjan esitykset olivat hyvin moderneja: valomiekkoja, tyylikkäitä asuja ja perinteistä poikkeavaa rekvisiittaa. Esitysten katsominen on ollut meillä jo monen vuoden mittainen perinne. Erityisesti pidämme mukaelma-sarjasta, sillä uusien näkökulmien löytäminen 150 vuotta vanhaan esitykseen on vain positiivinen asia.



Tiernapoikien lisäksi keskusta on pukeutunut tiernatähtiin. Tähtiä on ripustettu jokaiseen valotolppaan monen vuoden ajan, joten niiden ilmestyminen katukuvaan saa jokaisen oululaisen joulumielelle.




Torillakin saamme edelleen ihailla Pepsi-mainoksen jälkeensäjättämää joulukuusta. Toki oululaiseen tyyliin kaikki joulukuusenpallot on säretty 3 metrin korkeuteen asti, joten kuusen alaoksilla on enää vain kynttilät. Ei ihme ettei kaupunki koskaan haaskaa verorahoja kaupunkilaisten yhteiseen joulukuuseen, kun sille kävisi kuitenkin näin. :D

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Lakritsijuustokakku


Tänään kävimme perhetuttujemme luona illallisella. Samalla sainkin tilaisuuden kokeilla monessa blogissa pyörineen lakritsijuustokakun ohjetta. Kakusta tuli mahtavanmakuista! Salmiakkilakritsin lisääminen alkuperäiseen ohjeeseen toi kakkuun kivan terävän maun. Illan isäntäväkikin tykkäsi kakusta kovasti, vaikka aluksi sen hämähäkkimäinen ulkomuoto herättikin epäilyksiä.



Pohja:

paketillinen Domino-keksejä
50 g sulatettua voita

Murskaa keksit ja sekoita niiden sekaan sulatettu rasva. Kaada seos irtopohjavuokaan ja tasoita pohja tasaiseksi.



Täyte:

200 g maustamatonta tuorejuustoa
2 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
2 kpl XXL-kokoista Pepe-lakritsipatukkaa
1 kpl XXL-kokoista Pepe-salmiakkilakritsipatukkaa
4 kpl liivatelehteä
0,75 dl lakritsikastiketta

Laita liivatelehdet kylmään veteen vettymään. Pilko lakritsi- ja salmiakkilakritsipatukat pieniksi palasiksi. Vaahdota vaniljakastike ja sekoita vaahdotettuun vaniljakastikkeeseen maustamaton tuorejuusto. Lisää tuorejuusto-vaniljakastike -seokseen pilkotut lakritsanpalat. Kuumenna lakritsikastike. Puristele vettyneet liivatelehdet kuiviksi ja sulata ne kuumaan lakritsakastikkeeseen. Yhdistä lakritsikastike-liivatelehti -seos ja vaniljakastike-tuorejuusto-lakritsi -seos samaan kulhoon. Kaada sekoitetut ainesosat kakkupohjan päälle. Anna kakun hyytyä jääkaapissa vähintään 3 tuntia. Koristele kakku haluamallasi tavalla.



perjantai 18. marraskuuta 2011

Joululahjaideoita


Marraskuu viilettää jo hyvää vauhtia kohti loppuaan. Joulukuun häämöttäessä muutaman viikon päässä on jo aika pohtia ensimmäisen kerran joululahjoja.



Meillä on lähisukumme kanssa ollut joka vuosi tapana tehdä itse joululahjoja. Vuosien mittaan on tullut tehtyä niin tyynyliinaa, villasukkaa, paitaa kuin laukkuakin. Tänä vuonna ajattelin lahjoa äitiäni, mummoani ja kummisetääni itse tehdyllä pannunalusella. Idea pannunaluseen on tullut jo aiemmin tehdessäni pienistä huopapalloista pari pannunalustaa. Aiempaa ideaa muokaten joululahjapannunaluset valmistuvat isommista palloista, jotka ommellaan ympyrän muotoon. Samalla idealla olen aiemmin tehnyt mummolleni rannerenkaan, joskin hieman pienemmistä palloista.



Omatekemä lahja on siis jo keksitty, mutta mitäs muuta. Perheelleni ajattelin kerätä pienen herkkukorin, johon sisällytän ainakin Roberts Coffeen Watsa-kahvia, Jules Destrooper -suklaakeksejä, Lindtin suklaakonvehteja sekä monipuolisesti Pussita ja Punnitse -kaupan pähkinöitä. Herkkujen lisäksi koriin päätyy todennäköisesti pakkaus Marimekon servettejä, pullollinen oliiviöljyä ja mustikanmakuista glögiä.



Antonia lahjon tänä vuonna puolestaan uudella kaulaliinalla. Pehmeän paketin lisäksi honeyni saa muun muassa uudet nauhat luistimiin, lipun valitsemaansa teatteriesitykseen sekä uutta hohkavan hiustenleikkuukoneen. Elektroniikan saralta lahjaideoita löytyisi vaikka kuinka paljon: nappikuulokkeita, läppärin suojakoteloa, BlueRay-soitinta ja nauhoittava HD-digiboxia. Harkinnassa on vielä se, mikä laitteista pakettiin päätyy.



Hupiakin joulun pitää tuoda tullessaan, joten mikäs sen parempaa kuin seurapelit. Tutuimpien Aliasten ja Afrikan tähtien lisäksi voisin täydentää pikkusiskoni lautapelivalikoimaa kohtuu uusilla tulokkailla. Dixit, Plokus ja Menolippu vaikuttavat hauskoille ja samalla haasteellisille peleille. Vastapainoksi Wii-pelikonsolille suunniteltu Big Brain Academy -peli toisi erilaista toimintaa keskipäivään.



Isovanhemmilleni ajattelin puolestaan hankkia pannunalustan lisäksi uudet koristetyynyt. Mummoni lempivärejä ovat vihreä ja violetti, joten olohuoneeseen uutta ilmettä voisivat tuoda esimerkiksi violetti-pinkit ja musta-valkoiset Finlaysonin Taimi -koristetyynyt. Uusia tyynyjä voisi täydentää myös mustalla torkkupeitolla.




Omalla lahjatoivelistallamme sen sijaan ovat keittiöliinateline, leffaliput sekä liput kuntosalille. Lumpparille joulupukki voisi tuoda uudet ruokakupit, sillä haluaisimme konepestävät versiot nykyisten metallisten tilalle. Olemme myös välillä kaavailleet korotettua ruokakuppialustaa. Hmm..pleksistähän tällaisen voisi taivuttaa nyt, kun on vielä kuumailmapuhallinkin. ;P


Kuvia lainattu täältä, täältä, täältä, täältä ja täältä.

torstai 17. marraskuuta 2011

Jouluntaikaa äitin kaapissa



Ihan pakko jakaa tämä hassu juttu teidänkin kanssa. Kuulin eilen nimittäin hauskan tarinan 2.-luokkalaisen pojan suusta.

Oppilas kertoi: "Ope mä eilen löysin mun äitin kaapista mun viimevuotisen joulupukinkirjeen. Ajatella, vaikka mä olen vasta 8-vuotias, mäkin voin jo unohdella asioita. Mun on nimittäin ollut pakko viime vuonna unohtaa lähettää se joulupukinkirje Korvatunturille, kun ei se muuten mun äitin kaapissa olisi ollut."

Tähän minä sanoin: "Mitäs sä aiot tehdä kirjeelle?"

Oppilas vastasi: "No mä luin sen kirjeen läpi ja lähetän sen uudelleen. Mun äiti nimittäin pakottaa kirjoittamaan kaksi kirjettä joulupukille, niin nyt mun tarvii kirjoittaa enää vaan yks. Ja mun toiveetki on yhä samat: haluan sen lentokoneen, jonka mainoksen näin sillon viime vuonna telkkarissa."

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Joulukortti-ideoita


Hiirien ja apinoiden lisäksi löysin askartelukirjastani kivoja joulukortti-ideoita. Aiempina vuosina olen pääosin käyttänyt valmiita korttimateriaaleja, mutta tänä vuonna ajattelin kokeilla jotain ainutlaatuisempaa.



Siniselle korttipohjalle toteutettuina peukalopöllöt olisivat tosi suloisia. Samalla idealla voisi toteuttaa myös peukalotonttuja. Ehkäpä muutama sukulaisemme saakin tänä vuonna tällaisen kortin.



Toinen sydämeni valloittaneista ideoista ovat koukeroeläimet. Vesiväreillä ja tussilla toteutettu poro on mainio ja oravakin sopisi hyvin jouluteemaan. Valkoiselle korttipohjalla nämä eläimet toivottaisivat varmasti hyvät joulut jokaiselle kortinsaajalle.




Antonin Ruotsissa asuville sukulaisille puolestaan voisimme tänä vuonna lähettää ruotsalaistyylisen joulukortin. Valkoisella ja punaisella puuvärillä koristellut jouluporot sopisivat myös kuusen oksille. Ideaa voisi soveltaa lisäksi joululahjoissa, sillä meiltä löytyisi varastosta ruskeaa pakkauspaperia, jonka voisin koristella valkoisilla ja punaisilla tähdillä. Yhden tähden sisälle voisinkin kirjoittaa lahjan vastaanottajan nimen.

Jouluaiheilla jatketaan myös seuraavassa postauksessa, sillä Minna haastoi minut kokoamaan listan joululahjaideoista. Ihana päästä jo vähän suunnittelemaan tulevia joululahjoja.