Kolme päivää Andorrassa vietettyämme koitti lopulta lähdönhetki, jolloin pakkasimme tavaramme autoon ja suuntasimme takaisin valtioiden rajalle. Rajatarkastuksia tehtiin Andorrasta lähtiessä kuulemamme mukaan usein, joten olimme tarkkoja siitä, ettei meillä ollut liikaa mitään tai liian kalliilla ostettua tavaraa mukana. Ehkäpä se toimikin hyvänä etiäisenä, sillä rajalla meitä ei pysäytetty, vaan pääsimme suoraan ajamaan Espanjan puolelle.
kallioverkkojen asentaja lähellä Andorran rajaa
Cerksin hiilivoimala oli ihan tien vieressä.
Cerksin kylässä tauolla
herkullinen alkupala Bergassa tomaateista, tonnikalasta ja kuivatusta sipulista
Bergan kadulla
Montserratin kuuluisat hiekkakivikalliot
Sitgesiin saavuimme iltapäiväauringon aikaan, jolloin rannalla ei ollut enää kuuma. Harmiksemme pilvet olivat vain juuri päättäneet parkkeerata itsensä Sitgesin ylle, joten auringonottamista ei tarvinnut edes ajatella. Sen sijaan rannalla oli hyvä syödä Andorrasta ostettua vesimelonia ja leipää. Maustamaton jogurtti tuntui myös olevan alueelle vakiintunut välipala, joten Danonen lasipurkkeihin pakattua jogurttia tuli ostettua Sitgesistä lisää.
Sitgesistä palasimme iltaa myöten takaisin Barcelonan vilkkaille kaduille. Paluureittivaihtoehtoja oli kaksi: maksullinen tunneli tai vuoristotie. Valitsimme vuoristotien ja wow, kuinka paljon siellä olikaan mutkia! Aivan huikea reitti, suosittelen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti