Münchenistä Innsbruckin reunamille

Oktoberfestien jälkeen matkamme jatkui autovuokraamon kautta kohti Itävallan Innsbruckia. Matkan varrella olisimme toki voineet pysähtyä Dachaun keskitysleirillä, mutta päädyimme kuitenkin valitsemaan suoremman reitin Itävaltaan ja tutustua enemmän siellä oleviin nähtävyyksiin.

Matka sujui rattoisasti pienoisessa vesisateessa. Maisemat olivat vaihtelevat ja aurinkoisella säällä varmasti kauniitkin. Harmaalla säällä puolestaan maisemat olivat tavanomaiset, sillä pilvet peittivät komeat vuoret taakseen.

Matkan varrella huomasimme sattumalta Garmish-Partenkirchen osuvan sopivasti matkamme varrelle. Siispä sateesta huolimatta pysähdyimme happihyppelylle ja kävimme kurkkimassa erikokoisia mäkihyppytorneja. Hassuna puolena pienimmät tornit näyttivät todella pienille isompien rinnalla. Suomalaisuudestamme saimme lisäksi olla ylpeitä katsoessamme Veikko Kankkosen taulua päärakennuksen seinässä.

Garmisch-Partenkircheniltä jatkoimme matkaamme ensimmäiselle huoltoasemalle, joka myi Itävallan moottoriteille tarvittavaa Vignetteä eli ajolupaa. Vigneten ostamisen jälkeen huristelimme alppiteitä pitkin kohteeseemme. Matkalla sää alkoi pikkuhiljaa kirkastua ja iltaa kohden näimme jopa pieniä paloja vuoristoista.

Innsbruckin ympäristössä ajellessamme erään kukkulan huipulta löytyi ystävällisiä lihakarjalaisia. Näitä varten parkkeerasimme automme tienposkeen ja menimme jututtamaan tirolilaisia lehmiä. Ne olivatkin varsin lauhkeaa sakkia, sillä yksi toisensa jälkeen tulivat meille rapsutettavaksi.

Karvaisten kavereiden jälkeen kävimme autoajelulla Swarovskin kristallipuistossa sekä nurinkurisen talon luona. Kumpaankaan emme ehtineet enää sisälle, mutta ulkoapäin katseltuina nähtävyydet näyttivät kivoilta. Seuraavalla kerralla sitten. 

Majatalollemme pääsimme lopulta iltaseitsemän aikaan, jolloin aurinko alkoi pikkuhiljaa laskeutua vuorten ja pilvien taakse. Majatalossamme meitä odotti reissun ehkäpä suurin yllätys: siellä oli vain avaimet rivissä ja listasta näki nimensä mukaisesti, mihin huoneeseen saisi majoittua. Ihanaa luottamusta matkalaisia kohtaan!

Maisemien ihailun jälkeen ajattelimme ottaa pienet iltanokoset, mutta kuinkas kävikään - me kaikki kolme heräsimme vasta seuraavana aamuna 12 tunnin yöunien jälkeen. Se siitä loppuillasta sitten. :D

Oktoberfestien avajaisissa

Serkkuni osalta Münchenin reissun kohokohta oli hänen kauan odottamansa Oktoberfestit ja niiden avajaiset. Heräsimme aamusta ajoissa ehtiäksemme hyville paikoille katsomaan hevoskulkueita. Paikkoja kyllä oli tunti ennen avajaisten alkua, mutta parhaimpia paikkoja emme kuitenkaan saaneet. Juttelimmekin kulkuetta odotellessa siitä, kuinka hyvä tuuri meillä kävi edellisellä kerralla, kun pääsimme loistopaikoille kuvaamaan hevoskulkuetta. Tällä kertaa puolestaan ei auttanut kuin tyytyä löydettyihin paikkoihin ja kurotella kaulaa muiden ylitse - helpommin sanottu kuin tehty näin lyhyeltä ihmiseltä. ;)

Väkeä avajaispäivänä oli satojatuhansia. Theresienwiesellä väki tosin hävisi suurelle alueelle ja telttoihin, joten vasta korkealle tasanteelle kiivetessämme tajusimme todellisen väkimäärän. Suurena yllätyksenä pääsimme myös pyörähtämään parissa teltassa, sillä olimme vikkelimpien joukossa kiiruhtamassa ensimmäisen tammitynnyrin avaamisen näytöspaikalle. Kuvia tapahtuneesta emme väenpaljouden vuoksi saaneet, mutta tunnelmasta nautimme täysillä.

Tunnelmaan sopien kävimme keskustassa syömässä Oktoberfest-tyylisen puolikkaan ankan perunaknödelillä ja punajuuri-hapankaalisalaatilla. Ruoka oli sen verran ravitseva, että yhdestä annoksesta riitti ruokaa kaikille kolmelle.

Päivällisen jälkeen palasimme hetkeksi hotellille odottamaan kaveriamme, jonka oli määrä saapua junalla Müncheniin illaksi. Hänen saavuttua menimme häntä vastaan juna-asemalle, josta jatkoimme takaisin Theresienwieselle. Väki oli iltaa kohden vähentynyt. Telttoihin emme edelleenkään saaneet istumapaikkoja, mutta ulkopuutarhassa istumapaikkoja riitti. Sää oli muuttunut päivän auringonpaisteesta illan vesisateeksi, mutta se ei meitä haitannut.

Riittävän kauan festivaalialueella viihdyttyämme palasimme hotelliin pakkaamaan tavarat takaisin laukkuihin. Seuraavalle päivälle oli nimittäin tiedossa automatkailua Itävallassa.

Syksyisessä Münchenissä

  

Syksyn ratoksi kävimme nauttimassa viisi ihanaista päivää syksyisessä Baijerissa ja Tirolissa. Müncheniin laskeuduttuamme rullasimme laukkuinemme ensimmäisenä maittavan salaattilounaan jälkeen BMW Weltiin. Ilmaisena kohteena BMW Welt esitteli vanhoja ja uusia autoja, tarjosi luksusmallien koeajoa ja kaupantekomahdollisuuksia sekä turisteille mahdollisuuden tutustua merkin historiaan ja vanhoihin museoautoihin. BMW museossa olikin tarjolla mitä loistokkaampia ja värikkäimpiä autoja, mitä olen hetkeen nähnyt.

Museon jälkeen kävimme tutustumassa Münchenin kesäolympialaisten vuosimallia 1972 kisakylään. Kisakylä oli kauniin puiston keskellä ja alueella näkyi paljon juoksijoita. Historian havinaa vuoden 1972 verilöylystä ei tuntunut lainkaan, mutta historian kirja kertoi palestiinalaisten terroristien ottaneen 11 israelilaista olympiaedustajaa panttivangeiksi. Panttivankeja oli yritetty pelastaa, mutta pelastus epäonnistui ja kymmenen panttivankia viiden terroristin ja yhden poliisin lisäksi sai surmansa. Samaisissa olympialaisissa koettiin kuitenkin myös iloa, sillä Lasse Viren voitti 10 000 metrin ja 5000 juoksun tehden samalla uuden 10 000 metrin matkan maailmanennätyksen.

Olympiakylästä ajelimme U-Bahnilla hotellillemme ja lähdimme syömään. Matkalla ravintolaan poikkesimme keskustan kaupoissa. Hienoin kauppa oli ehdottomasti sattumalta löytämämme Abercrombie & Fitch New York. Sen loiston jälkeen tavalliset kauppakeskukset eivät enää näyttäneet miltään. ;)

Vanhan kaupungin katuja kierrellessämme perjantainen München oli rauhallinen. Kävelimme katuja edestakaisin etsien kivoja näyteikkunoita ja kuvakulmia. Rakastamani raatitalo oli edelleen paikoillaan samoin kuin sen vieressä ollut valkoinen ihanuus.

Kaupunkikierroksemme päättyi Oktoberfest-tunnelmastaan kuuluisalle Hofbräuhausille. Kuvia emme kyllä pahemmin saaneet väentungoksen vuoksi, mutta tunnelmaa paikanpäällä sai nauttia täysin sydämin. Siispä kuvia halaville vinkkinä kurkata edelliseen postaukseemme aiheesta.

Müncheniin tutustumisen jälkeen oli jo aika palata takaisin hotellille. Seuraavana päivänä tiedossa oli hevoskulkueiden ja festivaalialueen katselua.