Joulukuisella Pariisin reissullamme vuokrasimme ensimmäisenä päivänä auton ja kävimme katsomassa Loiren laakson suurinta ja koko Ranskan toiseksi suurinta linnaa, Château de Chambordia. Matka Chambordiin taittui rattoisasti leveäkaistaisia moottoriteitä ja kapeita kyläteitä pitkin. Moottoriteiden taksat olivat noin 15 euroa suuntaansa, joten Chambordiin haluavien kannattaa laskea päiväbudjettiin joko lisää aikaa ja kiertää moottoritie hitaampia maaseutureittejä pitkin tai kerätä kolehtina moottoritiemaksujen verran käteistä. Pääosin maksut maksettiin automaatteihin, mutta palatessamme Orléansin kautta maksoimme moottoritiemaksun kassahenkilökunnalle.
Parin tunnin ajelun jälkeen saavuimme kohteeseemme. Renessanssiajan koristeellinen, monitorninen ja pikkutarkasti suunniteltu ja toteutettu linna on rakennettu 1500-luvulla Frans I:n metsästysmajaksi. Suurista tavoitteistaan huolimatta kuningas ei viettänyt linnassa elämänsä aikana kuin pari viikkoa, joten Frans I luovutti linnan Orléansin kuninkaalle. Hänen omistuksestaan linna siirtyi aurinkokuninkaalle Louis XIV:lle, jonka hallintokaudella linnan sisustus viimeisteltiin.
Sisäosiltaan linna oli neljään siipeen jakautuva ja täynnä pieniä huoneita. Kaiken kaikkiaan linnassa on 426 huonetta, 77 portaikkoa ja 282 takkaa. Erikoisuutena linnassa ovat myös sen keskiosaan Leonardo da Vincin suunnitelman mukaisesti kalkkikivestä rakennetut kaksoiskierreportaat. Niiden ideana on se, että ylös- ja alaspäin kulkevat henkilöt eivät portaita kulkiessaan koskaan näe toisiaan. Aika jännät portaat!
Linnan kattotasanteelta avautuivat avarat maisemat yli metsästysmaiden. Iltapäivän muututtua illaksi saimme myös ihastella auringonlaskua hyytävässä viimassa. Kylmyydessään linna tarjosi meille uuden kokemuksen, ja se oli ehdottomasti hyvä valinta Loiren lukuisista linnoista. Oli oikeastaan mielenkiintoista käydä kerrankin sellaisessa linnassa, joka ei ollut koskaan ollut päivittäisessä käytössä, vaan enemmänkin "huvimajana". Sen vuoksi linnassa oli paljon telkeämättömiä ikkunoita ja ulosavautuvia tasanteita.
Lähtiessämme kurkkasimme vielä linnan kaksoiskierreportaikon keskelle. Leonardo da Vinci on ollut kyllä melkoisen taiteellinen tyyppi, kun on ottanut huomioon myös portaikon alhaalta ylöspäin katsotun maiseman!
Pariisin keskustaan palasimme moottoritietä pitkin käyden pikavisiitillä Versaillesin palatsin pihalla. Palatsialue oli jo siltä päivältä suljettu, mutta autonikkunasta nappasimme pari epäterävää kuvaa ja jatkoimme bensa-aseman kautta Gare de Lyonille palauttamaan autoa. Pariisin keskustan liikenne oli juuri niin vilkasta kuin odotimmekin, ja parin mutkan kautta pääsimme perille. Palautuspaikkana Gare de Lyon oli varmasti yksi helpoimmista, kunhan vain osui riittävän aikaisin riittävän monen kaistan verran oikealle. Taisi se navigaattori muutaman kerran joutua laskemaan reittejä uudelleen, kun olimme ryhmittyneet parin kaistan verran liian vähän oikealle. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti