Entinen kolo

Karmin irroittamisen yhteydessä aikaansaamamme kolo sai vihdoin täytettä haettuamme porakoneeseen yhdistettävän betonin sekoitus vispilän lainaan Maralta. Kiitos tästä! Ennen kolon täyttämistä rakensimme Antonin ja isäni kanssa oven karmin uudelleen paikoillee, jotta saimme valettua seinäpintaa tasaisesti oikeaan kohtaan. Kuivabetonin pitää antaa kuivua nyt kolme päivää, jonka jälkeen pääsemme tasoittamaan seinän hienotasoitteella ja maalaamaan sen uudelleen.

Kävimme iltasella myös kylässä naapurillamme. Heidän 103-neliöinen asuntonsa antoi meille inspiraatiota ja olemme nyt täynnä uusia ideoita. Oli jännä huomata, kuinka he olivat päätyneet samanlaiseen ratkaisuun keittiössään kuin meidän suuntelmamme omamme kohdalla ovat. Lisäksi heidän yhteen makuuhuoneeseen tekemänsä sauna loi asunnosta uniikin. Näkymät myös 10 metrin alueelta (ts. olohuoneesta) suoraan merelle olivat häikäisevän upeat. Vierailu antoi meille paljon käytännön vinkkejä ja todennäköisesti laitamme itsellemmekin TV- ja Internet-tukiasemat eteiseen, josta vedämme katon kautta piuhat muihin huoneisiin. Puhumattakaan sitten parketista, eteiseen laitettavista kaakeleista ja mukavuuslämmittimestä. Ilmastointia ja keskuspölyimuria meille ei kuitenkaan voi asentaa, koska varastokoppimme ei ole meidän asuntomme yläpuolella. Naapurin ilmastointi- ja keskuspölyimurilaitteistot ovat heidän omassa kopissaan. Nerokas idea, ei voi muuta sanoa.

Mökkeilyä

Remontoinnin välissä kävimme viettämässä rentouttavan päivän mökillä lapion ja ruohonleikkurin jatkeena. Innostuinpa samalla räpsimään kuviakin. Luonto oli kaunis useine eri vihreän sävyineen. Vitamiinienkaan osalta emme jääneet puille paljaille, vaan poimimme innokkaasti punaviinimarjoja ja maistelimme puolukoita.

Kotiin palauttuamme remontointi jatkui makkarin katon osalta. Kiinnitimme kattoon lisää paneeleita ja saimme kiinnitettyä toisen spottivalonkin. Ihan loppuun asti kattoa ei vielä tehty, koska karmin irroittamisesta tullut reikä pitää paikata sitä ennen ja seinä maalata. Kolon paikkaamisen jätimme sunnuntaipäivän puuhaksi, koska meillä ei ollut kuivabetonin sekoittamiseen käytettävää vispilää.

Samaisena iltana saimme myös nauttia keskusta-asumisen iloista, koska kaupunki järjesti asukkailleen ilotulituksen Oulun torilla. Ulkona palelemisen sijaan nautimme ruudinpolttamisesta kotisohvalta käsin. Ruudin savukin (Huom! Anton käski kirjoittaa "savu".) näkyy erinomaisesti. Näin me säästämme luontoa. :)

Parhaat kaverimme

Koska olen aiemmin ylistänyt työkalujamme, ajattelin esitellä ne myös teille. Meidän käyttämät työkalut eroavat kuvien työkaluista johdon verran, sillä meidän työkalut toimivat akuilla, eivätkä verkkovirralla. Akkukäyttöiset ovatkin paljon kätevämmät, koska tällöin ei tule liikaa johtoja työmaa-alueelle.

Poravasara (Kuva: http://www.ikt.fi/)

Puukkosaha (Kuva: http://www.ikt.fi/)

Viimeistelynaulain ja kompressori

(Kuva: http://www.jomatig.fi/kauppa/makita-mac610x-viimeistelypaketti.html)

Sähköt

Eilen meillä vieraili sähkömies, joka veti uudet, maadoitetut piuhat vanhojen rautaputkien sisälle, asensi maadoitetut pistorasiat, tuplasi kytkimien määrän ja lisäsi kaksi uutta lamppua. Ostamamme energiansäästölampun roikkuvatkin nyt remonttimeininkiä kohottaen sähköjohtojen päissä. Käyttämämme sähkäri oli erittäin taitava ja nopea. Olimme varautuneet työn kestoon 3-4 tunnin verran, mutta hänellä menikin vain 1,5 tuntia. Tästä tyytyväisenä Anton kerkesi vielä takaisin töihin ja minulle jäi hyvin aikaa siivota remonttikohteena oleva huone.

Sähkärin käynnissä mielestäni mielenkiintoisinta oli maadoitettujen sähköjohtojen vaihtaminen vanhojen tilalle. Aluksi sähkäri purki pistorasiat ja irroitti katossa olevan lampun kannan. Tämän jälkeen hän tutki, mitkä johdot kuuluivat millekin pistorasialle ja sen jälkeen hän sitoi vanhojen johtojen päihin uuden johdon ja teippasi ne sähköteipillä yhdeksi nipuksi. Seuraavana vaiheena olikin vanhasta sähköjohdosta kiskominen. Anton auttoi sähkäri kiskomalla lampun kannasta tulevista johdoista, jotta sähkäri sai ohjata uusia johtoja pistorasiaan. Jännin vaihe johtojen vaihtamisessa ovat kulmat, jolloin uusi johto voi jäädä jumiin. Meillä ei tätä tapahtunut kummankaan pistorasian kohdalla, joten voimme olla tyytyväisiä työvaiheen helppouteen.

Sähkärin lähdettyä tosiaan siivosin huoneen katosta lattiaan. Seinät olivat koolausrimojen asennuksesta pölyttyneet sekä lattialta löytyi paljon pieniä paloja kattoa. Mopin, imurin ja rikkaharjan kanssa siivosinkin huonetta tunteroisen, jonka jälkeen olikin aika nauttia DVD-hyllyn antimista. Katsoin pitkästä aikaa Karibian piraatteja. Jack Sparrow on edelleen viileä kaveri. :D

Antonin kotiuduttua töistä lähdimme hakemaan kattoon asennettavia MDF-kattopaneeleita sekä työvaiheessa tarvittavaa viimeistelynaulainta kompuran kera. Työkalut saimme jälleen lainaan sukulaiseltani, joten omana osuutenamme oli vain sopivien naulojen ostaminen. Bauhausista löytyi kaikki kerralla, joten yhdeksän kieppeillä olimmekin kotona jo täysissä puuhissa. Eihän sitä malttanut millään huomiselle jättää näin mahtavaa tilaisuutta kokeilla, miltä kattopaneelit näyttävät paikoillaan. Ensimmäiset kaksi riviä ovatkin jo paikoillaan, joten tästä on hyvä jatkaa.

Lamput

Pitkän etsinnän ja vertailun jälkeen ostimme vihdoin upotettavat lamput makkarin kattoon propattavaksi. Puntaroimme pitkään led- ja energiasäästälamppujen välillä, mutta päädyimme hinta-laatu-valonväri -suhteen vuoksi energiasäästölamppuihin. Lamput ovat Massive-sarjaa ja saivat kehut Antonin työkaverilta. Niiden valoteho on 7W per lamppu, joten ne eivät kuumu eivätkä kuluta kovin pahasti sähköä. Valotehoa niissä on kuitenkin muutettuna perinteisen spottivalon tehoiksi 40W/lamppu. Tänään tuleva sähkömies asentaa ne paikoilleen ja pitäisi valkeus tulla vihdoin makkariinkin. Asennutamme siis tulevan liukuovikaapin eteen kaksi lamppua, jotka valaisevat kaappia. Lisäksi huoneeseen tulee "normaali" kattolamppu.

Mielestäni tämä kuva havainnollistaa hyvin pölyn määrää asunnossamme. Onneksi siellä ei tarvitse kenenkään asua, sillä tuo pölyn määrä on ehkä vähän liikaa ihmisen keuhkoille.

Pikkuhuoneen remppa alkaa

Pölyä ja pakkelia

Remontoinnin aloitimme pienimmästä huoneesta (3,68 m x 2,68), josta tulee makuuhuoneemme näin alkajaisiksi. Myöhemmin huoneesta tulee todennäköisesti työhuone, mutta vielä se riittää oikein hyvin makkariksi. Remontointi alkoi seinien hiomisella epäkeskohiomakoneilla, kolojen paklaamisella, seinien tasoittamisella ja kahdella kerroksella pohjamaalia. Hiomisen aikana asunnossa oli enemmän hiontapölyä kuin mitään muuta. Lopputulos puhuu kuitenkin puolestaan - seinistä tuli kuin tulikin tasaiset.

Hiomisen jälkeen olikin vuorossa vanhojen vaatekaappien purkaminen. Aloitus lähti hyvin liikkeelle hyllylevyjen irroittamisella. Ne oli 70-luvulla liimattu ja naulattu kiinni kaapin runkoon! Ei enää nykypäivänä. Hyllyjen jälkeen käyttöön pääsi uusi rakas kaverimme, puukkosaha. Sillä pilkoimme ensimmäisen osan kaapin rungosta kahtia ja taivutimme sorkkaraudalla runkoa sen verran, että näimme, miten kaappi oli kasattu. Onneksemme kaapin sivuja ei ollut naulattu kiinni seiniin, joten kykenimme sahaamaan kaapin rungon palasiksi irroitettuamme ensin yläsokkelin, joka oli vain laskettu kaapin päälle. Alasokkelin irroittaminen olikin sitten oma operaationsa, koska siihen oli käytetty 10-tuuman nauloja ja paljon! Saatuamme naulat sahattua poikki olikin jo mahdollista kaataa kaappi lattialle. Sen jälkeen kaapin pilkkominen olikin jo lasten leikkiä.

Purku- ja pohjatöiden jälkeen koitti aika aloittaa maalaaminen. Eteiseen näkyvän seinän maalasimme punaiseksi. Värin valinta olikin hauskaa. Vertailimme eri värisiä malliliuskoja K-Raudassa ennen kuin löysimme oikean sävyn. Maalin sävytyksen jälkeen luulimme jo valintamme epäonnistuneen, sillä maali näytti marjapuurolta. Noh, tämä marjapuurojäljitelmä laitettiin kuitenkin seinään, jossa se kuivumisen jälkeen olikin jo paljon parempi. Kolmen maalikerroksen jälkeen lopputulos miellytti silmäämme. Siina se oli: ensimmäinen valmis seinä. Muut seinät maalasimmekin vitivalkoisiksi.

Raps vain ja seinä mureni

Eipä se purkaminen kuitenkaan vielä loppunut, vaan aloitimme karmien irroittamisen. Jälleen ystävämme puukkosaha osallistui töihin ja se nopeuttikin karmin irroittamista. Hyvänä puolena irroituksessa oli se, että tiedämme nyt, millaisesta materiaalista väliseinät on rakennettu. Elementtikiviharkot, joita oli pinottu 8 päällekkäin, murenivat kuin tiili kuumuudessa. Tämän todistaa oheinen kuva aikaan saamastamme reiästä karmin vieressä. Kappas, pääsemmekin tutustumaan betoniin, jolla muuraamme seinän takaisin umpeen. :)

Pienen tuhon jälkeen työskentely huoneessa jatkui. Katon koolaaminen MDF-levyjä varten on rankkaa puuhaa. Onneksemme avuksi on keksitty maailman paras laite, poravasara. Suosittelemme tätä kultaista kaveria jokaiselle, joka ajattelee poraavansa jotain teräsbetoniin. Eikä myöskään saa unohtaa timanttiteriä, jotka uppoavat teräsbetoniin riittävälle syvyydelle parissa sekunnissa. Tottahan me ensin yritimme porata omilla metalliterillämme reikiä kattoon, mutta eipä siitä mitään tullut. Onneksi poravasaran omistaja antoi meille myös käytettäväksi omat timanttiteränsä. Pitänee ostaa hänelle uudet terät, kunhan palautamme laitteen. Koolausrimoihin palaten, laitoimme niitä kattoon 9 kappaletta. Muutoin koolaaminen onnistui hyvin, mutta naapurimme tavoin porasimme juuri siihen kohtaan, jossa meni sähköjohto. Kuului vaan naps ja poks, kun sulakkeet paloivat. Meillä oli hyvä tuuri, kun koko katon alalla onnistumme poraamaan suoraan sähköjohtoon, vaikka kahdella eri mittarilla katsoimmekin, missä johdot menee. Eipä ne vain tainnu mennä siellä, minne mittari osoitti niiden menevän. :D

Asuntoesittely

Tulinkin jo maininneekseni keväällä uudesta projektistamme: 2h, k, oh, ps, eteinen, parveke. Tämä projekti on alkanut nyt kesällä 2009, joten pakko myöntää, että vähän jälkijunassa esittelen teille remonttikohteemme. Asunto sijaitsee keskeisellä paikalla Oulun ydinkeskustassa. Jokaisesta isosta ikkunasta on näkymä merelle ja yhdestä vähän pienemmästä ikkunasta voi katsella keskustaa. Asunnon sijainti kuudennessa kerroksessa tuo lisäksi oman yksityisyytensä. Kerrassaan ihanaa siis.

Asunto on peruskuntoinen, joka olikin meille juuri se, mitä haimme. Remontoimme sen katosta lattiaan ja viemme kaiken vanhan pois; kaapit, tasot, ovenkarmit sekä maalaamme seinät ja käsittelemme katon laittaen sinne MDF-kattolevyt. Ennen tätä suurta uurastusta esittelen kuitenkin asunnon alkuperäiskunnossaan.

Eteinen

Keittiö

Olohuone

Pesuhuone

Pienempi makkari

Isompi makkari

Parvekkeen asukki (ei kyllä enää)

Näkymät

Kesäilta