sunnuntai 17. toukokuuta 2009

Sauna koreaksi


Perjantaina otimme suunnan kohti Pulkkilaa ja minun pefletti-projektiani. Antonin äiti oli niisinyt loimen jo edellisellä vierailukäynnillämme, joten minun tehtäväkseni jäi ainoastaan peflettien kutominen. Aloitin puurtamisen perjantaina kahdeksan aikaan ja opettelin kutomaan poppanaa. Aiemmat kokemukseni kangaspuilla kutomisesta rajoittuivatkin kahteen villahuiviin ja yhteen mattoon, jotka kudoin Tekstiilitasorakenteet-kurssille.



Poppanan kutominen oli mattoon verrattuna helpompaa. Kudoin alkuun 5,5 cm yksiväristä poppanaa palttina-sidoksella. Sen jälkeen tein ruusukas-sidoksen mukaisia kuviokertoja kaksi ja jatkoin 26 cm palttina-sidoksella. Peflettien toiseen päähän kudoin myös kaksi kuviokertaa ruusukas-sidoksella ja lopuksi vielä 5,5 cm yksiväristä palttina-sidoksella. Ensimmäisen pefletin aikana opin tekemään reunat sievästi ja määrittämään sopivan tiheyden poppanakankaalle. Toisen pefletin tekeminen olikin jo paljon helpompaa ja onnistuin siinä hyvin. Toisessa työssä käytin pohjavärinä valkoista ja kuviovärinä mustaa.



Kahden pefletin kutomisen jälkeen minulle jäi vielä kudetta jäljelle, joten päätin kutoa yhden pöytäliinan lisää. Aloitin pöytäliinan kutomalla 9 cm valkoisella kuteella palttina-sidosta, jonka jälkeen tein kaksi kuviokertaa ruusukas-sidoksella. Erona tabletteihin kudoin ruusukas-sidoksen ensin ohjeen mukaan ja toisen kuviokerran tein päinvastaisessa järjestyksessä, jolloin sain pöytäliinan keskelle salmiakin mallisen kuvion. Kuviokerran jälkeen kudoin vielä 9 cm mustalla kuteella.



Viimeistelin tabletit ja liinan solmimalla loimilankojen päät. Toisena vaihtoehtona olisi ollut reunan kääntäminen kaksinkertaiselle taitteelle, mutta itse pidän enemmän hapsuista. Lopputulokseen olin erittäin tyytyväinen ja tällä kertaa vältin ne sudenkuopat, joihin mattoa ja huiveja kutoessani tipahdin. Olin siis oppinut tekemään reunan oikein ja pitämään tiheyden tasaisena. :)



Tällaisia siis tuli. Liina ennen reunojen ompelemista. Ompelin reunat, jotta minulle jäisi yksi liina esimerkiksi käännetystä reunasta. Mitäpä sitä opeopiskelija muuta ajattelisi kuin tulevaisuuden lapsukaisia. ;)



Ja tässä vielä pefletit omassa ympäristössään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti