Tänäänkin lenkillä käydessäni ihastelin lunta ja erityisesti sen määrää. Pikkupakkanen ja lumihanki ovat mieltä rauhoittavia asioita. Ehkä se on se vaaleus, maiseman pehmeys ja raikkaat värit, jotka minua miellyttävät. Tällä hetkellä minusta tuntuu, ettei tämä talvi ole ollut niin ankea ja pitkä kuin edelliset. Olenkohan tulossa vanhaksi, kun talvetkin kuluvat nopeammin kuin ennen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti