torstai 19. heinäkuuta 2012

Korfun matkan fiilistelyä



Viikko Korfun saarella vilahti nopeammin kuin olisimme osanneet uskoakaan! Lämmintä riitti, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, ilma oli mukavan kostea, saaren asukkaat ystävällisiä, mutta kaikista hassuinta oli huomata brittien saapuneen saarelle pitämään kahviloita, pubeja, turistikauppoja ja ravintoloita. Kielitaitoa siis riitti, emmekä onneksi törmänneet yhteenkään asiakaspalvelijaan, joka olisi puhunut suomea. Toinen mielenkiintoinen huomio oli se, että suomalaisia saarelle tuli yhteensä 230, mutta jotenkin ne suomalaiset tuntuivat katoavan sinne massaan, sillä suomenkieltä ei kuulunut missään. Sehän ei meitä haitannut lainkaan. Pääasia, että naapurimme olivat superkivoja ja heidän kanssaan vietimmekin lähes joka ilta pitkän tovin rupatellen. Puutarhatuolit vain pihalle ja vaihtamaan päivän kuulumisia.





Lomakohteena Korfun saari oli erittäin hyvä valinta. Siellä oli toivomaamme lämpöä, mutta myös korkeudenvaihteluita, kapeita vuoristoteitä, upeita näköaloja, kauniita rantoja, vilkas iltaelämä ja tuikkiva tähtitaivas. Hotellihuoneemme oli osittain ankea ja likainen, mutta itse siivoamalla paikka muuttui huomattavasti lähemmäs tähtiluokitustaan. Valittamaan rupesimme vain, kun tuoli särkyi allani. Joo, ei ehkä ihan näillä kiloilla saisi tuoli särkyä.







Hotellihuoneen ankeuden kuitenkin korvasi täysin hotellimme kaikki muut palvelut: kolme suurta uima-allasta allasbaareineen, tenniskenttä, kuntosali, sauna, pari ravintolaa, pari kauppaa ja etenkin ympäristön rauhallisuus. Huoneet oli myös nähtävästi jaettu siten, että kaikki lapsiperheet olivat villagen toisella reunalla ja kaikki pariskunnat toisella reunalla. Kiukutteluja ja iltavillejä ei siis tarvinnut kuunnella, vaan saimme nauttia hiljaisuudesta joka ilta.




Nähtävyyksiä Korfun saarella on hyvin vähän. Sen vuoksi kaikki toiminta oli suunnattu turismiin: oli kreikkalaista tanssiesitystä, lauluesitystä, pari kerjäläistä, kukkaistyttöjä ja turistiputiikkeja. Niitä me kuitenkin menimme tällä kertaa katsomaankin, joten olimme saaren tarjontaan enemmän kuin tyytyväisiä. Useat matkanjärjestäjät järjestivät myös retkiä eri puolille Korfua ja sen lähiympäristöön, joten emme olleet vain Finnmatkojen järjestämien retkien varassa. Esimerkiksi Finnmatkojen Albanian sekä Paxos+Antipaxos retket olisivat menneet päällekkäin, joten pelastavana enkelinä Ionian Cruises vei meidät Paxoksen retkelle jo toisena lomapäivänämme. Ennen matkaa toki olin lukenut paikallisten matkanjärjestäjien paattien olevan aina tupatentäynnä, mutta Ionian Cruisesia en voi kuin kehua. Paatissa oli vapaata tilaa, laivamatkan ajan keskusradiosta kuului välillä esittelypuhetta ohitse lipuvista paikoista, ja mikä parasta - henkilökunta osasi niin englantia, kreikkaa, saksaa, ranskaa kuin venäjääkin. Lisäksi retki oli kansainvälinen, jolloin pääsi nopeasti juttelemaan muiden matkaajien kanssa englanniksi.






Mutta mitäs me sitten teimme ensimmäisenä päivänä? Päästyämme hotellihuoneeseemme (ts. paritalon puolikkaan alakertaan) siivosimme kämpän, täytimme jääkaapin kaupasta ostamillamme ruokatavaroilla, kokkasimme ruokaa ja otimme päiväunet. Herättyämme tutustuimme naapureihimme ja lähdimme katsastamaan läheisen rannan. Hiekkaa ei ollut tarjolla, mutta kivien seasta löysimme heti ensimmäisen uuden tuttavuuden: merisiilin. Heti sen vieressä oli pienenpieni levää syövä rapu ja kohta kivelle kipusi kävelevä simpukka. Olin näistä luonnon osasista innoissani, vaikka samanaikaisesti olisin mieluusti vaihtanut paikkaa.




Rannalla oleskelun jälkeen palasimme takaisin hotellillemme ja vaihdoimme laukkuun uuden vesipullon. Seuraavaksi katselimme karttaa ja lähdimme suunnistamaan kyläpahaseemme. Kassiopin kylä oli pieni, mutta suloisen tiivis: yksi ravintoloita täynnä oleva pääkatu, joka kaartui rannassa kauniisti hevosenkengänmalliin. Pääkadulta lähti ylös vuorenrinteelle pari pienempää tietä, joita seuraamalla päätimme toisena päivänä mennä ylös korkeuksiin katselemaan maisemia. Tunnelmaltaan Kassiopi oli mitä mainioin pikkukylä. Kaikki kaupat tuntuivat olevan auki niin kauan, kun turisteja liikkuu kadulla. Ei siis ollut mitään kiirettä tehdä ostoksia, kun tiesi putiikin olevan auki myös poistullessa.




Suurimman plussan kylälle kuitenkin toi se, että sen rannalta näki suoraan Albaniaan! Aika huikaisevat vuoret!

2 kommenttia:

  1. oijoih mitä kuvatuksia, kelpais mennä :)

    VastaaPoista
  2. Suosittelen lämpimästi, ehkä jopa kuumasti! :D

    VastaaPoista