Maailman huonoimman otsikon jälkeen istuskelin pitkän tovin tietokoneella oikeastaan tekemättä yhtään mitään. Aikani istuttuani hoksasinkin, kuinka makiasti aurinko paistaakaan pilvettömältä taivaalta. Viherkasviemmekin vihreys vain korostui! Siitä sitten inspiraatio tähän postaukseen. Tervetuloa luonnonvalo!
Olohuoneessa luonnonvalo näyttäytyy kahdesta suunnasta; aamulla ja aamupäivällä keittiön ikkunasta sekä iltapäivästä auringonlaskuun olohuoneen ikkunoista. Valoja meillä ei siis pahemmin tarvitakaan, mikä on mielestäni vain hyvä asia.
Työhuoneeseen aurinko paistelee iltapäivästä auringon laskuun asti. Varjoja työhuoneeseen tulee eniten, koska ostamamme verhot päästävät osan valosta lävitsee ja maalaavat valon suunnan mukaisesti huonetta koristeellisemmaksi. Halpa ja helppohoitoinen sisustustekniikka, suosittelen. Tällä kertaa verhojen koukeroiden lisäksi sain nauttia kesämiehen varjosta.
Kesämiehen varjon ihailu jäi yhteen kertaan, sillä kesämies karkasi posetuksen jälkeen. Koukeroita sen sijaan on aina tarjolla. Tiettynä hetkenä ne muodostuvat systerini tekemän maalauksen päälle. Aika siisti kokonaisuus. Maalauksen paikka valikoituikin oikeastaan juuri näiden varjojen mukaan. Tykkään itse vaihtelusta, joten maalauksetkin ovat "eläviä".
Maalauksesta koukerot jatkavat matkaansa liukuovikaapiston ovia pitkin eteiseen juuri ehtiäkseen lehtikorin päälle ennen auringonlaskua. Tämän ilmestymispaikan itse asiassa huomasin vasta tänään, sillä varjo liikkuu nopeasti ja viihtyy lehtikorin päällä vain noin 10 minuuttia. Kuvasta päätellen myöhästyin tänään muutaman minuutin, koska varjo ei ollut enää lehtikorin keskellä.
Koukerot jatkavat lehtikorin jälkeen matkaansa vielä hetkeksi työhuoneen seinälle, mutta vain ihan muutamaksi minuutiksi. Parvekkeella aurinko sen sijaan paistaa vielä koukeroiden poistuttua asunnosta, joten varjokierros saa jatkoa sieltä.
Parvekkeemme kylpee auringon valossa iltapäivästä iltaruskoon. Tänä keväänä parveke onkin ollut kovassa käytössä: siellä on otettu päivätorkut, luettu tenttiin, katsottu elokuvia ja vain oleskeltu. Parvekeoleskelun aloitimme oikeastaan jo huhtikuun puolella, sillä auringon valo lämmittää tilan mukavan lämpimäksi. Kesällä parvekkeella sen sijaan on aika-ajoin jopa tukalan kuuma, mutta siitä ei kannata valittaa. Suomen kesä on kuitenkin niin lyhyt, että siitä kannattaa nauttia kaikin siemauksin. Syksyllä voi sitten valittaa.
Näistä aurinkoisista hetkistä siirrynkin takaisin soppakauhan ääreen ja kokkaan kesämiehelleni vähän ruokaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti