tiistai 6. maaliskuuta 2012

Global InterRail: Zürich



Kahden viikon jälkeen jätimme Italian taaksemme ja suuntasimme kohti Alppeja. Maisemat olivat uskomattomimmista uskomattomimmat. Korkeat lumihuippuiset vuoret, vehreät nurmikentät, pieniä kyliä vuorten välissä ja sinistäkin sinisempää vettä järvissä. Kaunista, kaunista, kaunista!






Sveitsin rajalle päästyämme näimme myös jotain ihan uutta. Junaan asteli neljä Sveitsin tullimiestä, jotka tarkistelivat satunnaisennäköisesti matkustajien lippuja ja passeja. Suurin kaplakki syntyi erään miehen kanssa, sillä poliisit eivät uskoneet hänen henkilöpapereiden olevan aidot. Mies poistettiin junasta seuraavalla pysäkillä. Sitä ei tarina kerro, minne hän joutui sen jälkeen, mutta kovasanaista oli sveitsiläisten kommentointi aiheesta. Kuulemma tällaiset toiminnot ovat arkipäivää Italian ja Sveitsin rajalla.



Komeita maisemia riittävän kauan ihailtuamme pääsimme perille Sveitsin suurimpaan kaupunkiin Zürichiin. Olin itse asiassa aiemmin luullut Zürichin olevan Sveitsin pääkaupunki, mutta se on muuten oikeasti Bern. Lisäksi emme olleet tajunneetkaan, etteivät sveitsiläiset kuulu euroon. Siispä luottokortti vinkumaan, ja järkyttävän kalliin laskun kanssa ulos kaupasta. Hintataso Sveitsissä oli paljon korkeampi kuin olisin voinut ikinään kuvitella. Vesipullostakin saimme maksaa melkein kolme euroa, kun esimerkiksi Italiassa samainen vesipullo maksoi keskimäärin 50 snt / 1,5 litraa. Toinen järkytys tuli sitten vastaan roskaruokalassa, kun BigMac ateria maksoi 12,90 euroa - eikä se edes ollut hyvää. Mutta, jos joku asia oli kallista, oli toinen halpaa. Mansikat eivät maksaneet kuin euron per pikkulaatikko. Niitä ostimmekin heti pari laatikollista. Olivat erittäin hyviä!







Mansikoita maistellen kiertelimme Zürichiä rinkat selässä. Kaupunki vaikutti erittäin mukavalla. Kumpuilevia, kapeita teitä, jyrkkiä katuja, auttavaisia ihmisiä ja rento tunnelma. Monet paikalliset kävivät kyselemässä, tarvitsemmeko apua hotellin etsimisessä. Valitettavasti emme olleet varanneet hotelliyötä Zürichiin, koska hotellitkin maksoivat noin 90 euroa yöltä. Olimme siis vain ohikulkumatkalla, mutta ehdottomasti Sveitsi on paikka, jonne pitää joskus vielä palata vaikkapa asuntoauton kanssa.







Kaupunkikuvaan ja kesäisiin aktiviteetteihin vaikuttivat vahvasti Limmat-joki ja Zürich-järvi. Alueella oli uimahyppääjiä, joutsenten ruokkijoita, polkuveneitä, kanootteja ja auringonottoterasseja. Osa terasseista oli jopa tarkoitettu vain naisille, jotta naiset saivat ottaa rauhassa aurinkoa yläosattomissa. Uimarantoja ei ollut, mutta useissa paikoissa oli rappuset alas jokeen, jotta uimarit pääsivät kastautumaan jokeen. Tekipä meillä itselläkin mieli hypätä jokeen vilvoittelemaan, sillä lämpömittari näytti edelleen +40 astetta. Rinkkaa raahatessa tuli pikkasen kuuma. :D




Kuumuudesta nauttien etsimme varjoisan lepopaikan ja aloimme pohtia reissumme seuraavaa suuntaa. Alunperin meillä oli tarkoitus lähteä Itä-Euroopan puolelle, mutta ajallisesti pitkien junamatkojen istuminen ei houkutellut lainkaan. Vaihtoehtoina katselimme myös Berliinin ja Prahan suuntaa, kunnes hoksasimme jotain paljon parempaa. Muutaman puhelun jälkeen kanaalin alittavan junan liput ja kanaalin ylittävien laivojen liput oli varattu, ja suurpiirteinen reitti Dubliniin suunniteltu. Tässä vaiheessa totesimmekin yhteenääneen reilaamisen olevan ihanan vapaata. Suunnitelmia ei todellakaan kannata lyödä lukkoon liian aikaisin, vaan ennemminkin päivittää suunnitelmia kesken reissun. Näin mekin päädyimme lopulta Wienin sijasta Dubliniin - kartan näkökulmasta aivan toiselle puolelle ja kaiken lisäksi saarelle. Global-reilipassit ovat nimittäin voimassa myös Iso-Britannian mantereella, mutta juna Lillestä Lontooseen piti maksaa erikseen samoin kuin laivamatkat Holyhead-Dublin-Holyhead.

Reittisuunnitelmien valmistuttua jatkoimme Zürichin katselua. Illan pimetessä hyppäsimme jälleen junaan ja jatkoimme matkaamme Saksan puolelle Müncheniin. Osittain jäi vähän harmittamaan, sillä Sveitsiä olisi ollut kiva kiertää enemmänkin. Toisaalta olimme enemmän kuin tyytyväisiä säästöstä, joka tuli maasta poistumisen myötä. Ehkä sitten isona ja rikkaana voin mennä Sveitsiin takaisin. ;P

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti