perjantai 20. heinäkuuta 2012

Antipaxos ja Blue lagoon



Korfun matkamme toisena päivänä lähdimme Ionian Cruisen järjestämälle matkalle läheisille Paxoksen ja Antipaxoksen saarille. Meidät Kassiopista kyytiin napannut bussi kierteli ja kaarteli kylästä toiseen parin tunnin ajan ottaen matkustajia kyytiin monelta eri pysäkiltä. Reitin varrella näimme niin sumuiset laaksot kuin kiemuraiset vuoristotietkin. Samalla saimme alkutuntumaa saaren uskomattomaan vehreyteen. Kyllä on Korfu yhtä vehreä saari kuin esitteissä luvattiin!




Bussimatkailun jälkeen hyppäsimme Korfun kaupungissa suoraan laivaan ja lähdimme suuntaamaan 2,5-tuntisen laivamatkan päässä oleville Paxoksen saarille. Hyvällä tuurilla ehdimme saada kannelta haluamamme varjopaikat, vaikka emme olleet läheskään ensimmäisenä laivassa. Ensimmäisenä nimittäin täyttyivät ne auringonpalvojien aurinkotuolit.









Pari tuntia kestävän laivamatkan aikana ehdimme hyvin tutustua Paxoksen saarten esitteeseen sekä lukea iPhoneen lataamani matkaoppaat. Paxoksen saaret ovat kuuluisia mm. korkeista kallioreunoistaan, syvistä ja pitkistä kallioluolistaan, kirkkaasta vedestään, maaston vehreydestä sekä siitä, ettei saarilla ole paljon asutusta. Esimerkiksi Antipaxokselle ei pääse kuin kumiveneellä tai uimalla, koska siellä ei ole yhtään satamaa.









Matkamme ensimmäinen pysäkki oli yhdellä kuuluisimmista paikoista, Blue lagoonin kallioluolilla, joihin laivamme ajoi jopa sisälle. Pienemmällä veneellä luoliin olisi päässyt paljon syvemmästikin. Sukellusta paljon harrastaneille oli myös tarjolla jännittäviä kokemuksia luolasukellus-retkellä. Sellaiselle pitää kyllä joskus vielä päästä! Blue lagoonista pitää vielä sanoa sen verran, etten ole koskaan missään Euroopassa aiemmin nähnyt niin kirkasta ja sinistä vettä! Aww!







Upean turkoosia ja kirkasta vettä oli myös Antipaxoksen rannalla, jonne suuntasimme uimaan. Laiva ankkuroitui reilun sadan metrin päähän rannasta, ja kaikki hyppäsivät kakkoskerroksesta alas mereen. Yllättäen vesi oli kylmää (siis varmaan sen 25 astetta) ja erittäin suolasta. Uimme kuitenkin minkä kintuistamme pääsimme, katselimme pohjaa laseilla ja lopulta innostuimme kiipeämään myös Antipaxoksen kivikkoiselle reunalle. Valkeaa hiekkaakin oli rannalla tarjolla. Tunsimme olevamme unelmien keskipisteessä! Näimme rannalla myös seuraavan unelman, sillä jotkut olivat telttaretkellä Antipaxoksen rannalla. Me halutaan kans!





Oih ja voih. Tällä kertaa voi jopa sanoa kuvienkin kertovan lähes koko totuuden. Antipaxokselle pitää kyllä joskus hamassa tulevaisuudessa päästä vielä uudelleen. Todella hyvä laiskapäiväkohde!

Seuraavassa postauksessa jatketaan sitten Antipaxoksen isosiskon Paxoksen parissa. Siihen asti kuulemisiin!

3 kommenttia: