Historian lisäksi Edinburghissa oli upeaa luontoa. Kävelimme puistoissa, ihastelimme puistoissa kasvavia kukkia sekä jälleen rakastuin kukkiviin kirsikkapuihin. Kirsikkapuita Skotlannissa oli tosi paljon niin kaupungeissa kuin omakotitalojen pihoillakin. Lisäksi Edinburgh oli kunnostautunut hoidetuilla nurmialueilla. Missään ei oikeastaan näkynytkään suomalaisille kaupungeille tyypillistä hoitamatonta pajukkoa tai roskaista puistoa.
Kirsikkapuut olivatkin jotain aivan ihanaa. Ihastelen niitä joka kerta, kun ne sattuvat tulemaan vastaan. Edinburghin keskustan puisto oli reunustettu kokonaan kirsikkapuilla, ja niiden alle oli sijoitettu eri ihmisille omistetut puupenkit.
Edellisessa kirsikkapuukuvassa näkyykin yksi tyypillinen Edinburghin merkki - rautaa. Kaupungissa kaikki kaiteet, katulamppujen jalat, portit, katujen nimet ja asuntojen holvikaaret oli valmistetu raudasta taivutellen. Mielestäni erittäin kaunista ja yksinkertaista.
Omakotitaloalueet olivat myös erittäin hyvin hoidettuja. Toki pihat olivat myös pieniä, jolloin pihanhoito ei kovin paljon viekään aikaa. Rivitaloalueet olivat erittäin hauskan näköisiä, koska talot saattoivat olla 500 metrin mittaisia.
Kerrostaloalueet olivat myös erittäin tiheään rakennettuja: talot olivat satoja metrejä pitkiä, ja osa asunnoista oli rakennettu katutason alapuolelle. Näihin asuntoihin meni portaat katutason alapuolelle ja asuntojen ovien edessä oli pari metriä kivistä pihaa. Yhtä taloa lukuunottamatta kaikki näkemämme talot olivat hyvin vanhoja.
Seuraavaksi ajattelin tylsistyttää teitä lukijoita ihanilla kukkasilla, joita ihastelimme. Taitaa myös olla aika vaeltaa Arthur's Seatille, Edinburghin korkeimmalle kohdalle.
voi mitä kuvia <3
VastaaPoista500m rivari kuullostaa aika.. mielenkiintoiselta :D
joo se rivarialue oli aivan järkyttävän pitkä! Muualla en oo vielä niin pitkiin taloihin törmännyt. Kadut ehti vaihtua, mutta talo se vain jatkui. :D
VastaaPoista