keskiviikko 4. elokuuta 2010

Reilireissu Euroopassa


Colosseum

Vatikaanin aukio

Pitkään bloggaustaukoon on ollut erittäin mukava syy. Kävimme nimittäin kuukauden mittaisella Interail-reissulla Euroopassa. Aloitimme matkamme ihanan kauniista ja historiallisesta Roomasta. Tutustuimme kolmen päivän aikana Vatikaaniin, Colosseumiin, kaivausten alta löytyneisiin arkeologisiin löytöihin ja nautimme kuumasta auringonpaisteesta. Kaupungilla olevat akveduktit olivat myös kovassa käytössä, sillä vettä ensimmäisten päivien aikana kului runsaasti.


Nemo-maskotti piti tornia pystyssä

Roomasta matka jatkui Pisan kautta Firenzeen. Pisan kalteva torni on aina ollut yksi haavekohteistani matkustamisen osalta, joten tänä kesänä sijoitimme sen matkaohjelmaamme. Paikanpäällä torni oli paljon korkeampi kuin olin ajatellut. Ja se todellakin oli 70 asteen kulmassa maahan nähden!


Nizzan kiviranta

Monte Carlon F1-radan neulansilmämutka

Astetta hienompi asuinpaikka Monacossa

Vanhojen autojen esittelykierros Cannesissa

Firenzestä näimme vain ripauksen, sillä olimme siellä pääosin vain yötä. Seuraavana päivänä jatkoimme kolmen vaihdon kautta Cannesiin, jossa viihdyimmekin hyvin kolme yötä tutustuen niin Cannesiin, Nizzaan kuin Monacoonkin. Näistä erityisesti mieleen jäi Cannesin kaunis hiekkaranta ja kymmenet muutaman miljoonan euron arvoiset huvipurret. Toki vastaavia pursia oli myös Monacossa, mutta Monacosta enemmänkin jäi mieleen kaikki toisiaan hienommat urheiluautot. Meidän Audi TT:mme olisi Monacossa kuulunut halpisautojen kastiin kaikkien Ferrareiden, Lexusten ja muiden kalliiden autojen joukossa. Nizza puolestaan osoittautui erilaiseksi aurinkomatkakohteeksi, sillä siellä oli hiekkarannan sijaan kiviranta ja turistikrääsäputiikkien sijaan kalliita merkkiliikkeitä. Kokonaisuudessaan alue soveltuu mielestämme aikuisten rantalomakohteeksi, sillä lyhyiden junamatkojen päässä on sekä hiekkarantaa, historiallisia nähtävyyksiä että glamouria.


Duomon katedraali

MM-jalkapalloa :)

Cannesista matkamme jatkui Milanoon. Milanossa katsoimmekin heti saapumisiltanamme jalkapallon MM-finaaliottelun Duomo-aukiolla olleelta isolta screeniltä. Tunnelma paikalla oli jännittynyt - etenkin, kun maaleja ei tullutkaan. Pelin loputtua alue täyttyi juhlivista ja torvia soittavista kannattajista. Pääosin paikalla oli vain espanjan kannattajia, joten joukkotappeluita emme nähneet. Paikalla oli kuitenkin kymmeniä poliiseja sekä kaksi kenttäsairaalaa. Emme tiedä, oliko kummallekaan käyttöä.

Venetsian kanaali

Milanosta käsin kävimme Venetsiassa ja Como-järvellä. Venetsia oli edelleen erittäin upea kaupunki. Gondolit, kanavat ja kapeat kujat - niistä me pidimme. Como-järvi puolestaan oli meille molemmille täysin uusi tuttavuus. Uintipaikkoja siellä ei kyllä ollut, mutta kiskobussimatka ylös 1535 metrin korkeuteen toi uusia näkökulmia maisemiin. Voimme kyllä lämpimästi suositella matkaa Como-järvelle. Sen verran hyvät näkymät vuoren päältä oli.

Kuuluisa katu ylöspäin

Uimapaikkoja oli joka välissä, 10 metrin hyppytorni myös löytyi.

Milanosta matka jatkui päiväksi Zürichiin ja yöksi Müncheniin. Alppien ylitys ja välillä läpi ajo junalla oli jo itsessään upea kokemus. Maisemat, jotka junan ikkunoista näkyi olivat sanoinkuvaamattoman kauniit. Teräväkärkiset vuoret näyttivät luonnossa vielä upeammilta kuin televisiossa. Kokonaisuudessaan Sveitsi on se maa, jonne haluan vielä palata kiertelemään autolla. Käynti Zürichissä oli vasta alkusoittoa sille, mitä maalla on tarjottavaa. Itsessään Zürich ei kaupunkina erottunut kovin paljon muista kaupungeista, mutta maaseutu ja muut kaupungit ovat matkustustoiveideni listalla kärkipäässä.

Ajettuamme junalla Zürchistä Müncheniin iltahämärässä näimme Alppien toisen puolen. Maisemissa ei ollut koko matkalla valitettavaa, sillä vuoria riitti molemmin puolin junaa. Münchenissä tsekkasimme hotelliimme sisään vasta puolen yön jälkeen. Edelleen hotellimme oli hieno ja ilmainen kahvitarjoilu alakerrassa kruunasi sen päivän matkustamisen. Seuraavana päivänä lähdimmekin heti tutustumaan Müncheniin. Pääosin kiertelimme keskustan alueella, sillä halusimme käydä tsekkaamassa paikalliset alennusmyynnit. Monta kesää Euroopan alennusmyynneissä käyneenä tiesimme alennusten olevan paljon paremmat kuin meillä täällä Suomessa. Niin oli myös tällä kertaa. Perustopit lähtivät parilla eurolla ja t-paidat kolmella eurolla. Kyseiset vaatteet maksavat Suomessa tuplat vielä alennusmyynneissäkin.

Näkymää korkeuksista

Vuoristojoki Berechtensgadenissa

Münchenistä käsin kävimme Itävallan puolella Salzburgissa sekä katsomassa Kleinsteinhausia, tunnettua Kotkanpesää. Maisemat Kotkanpesästä oli uskomattomat. Emme ole aiemmin käyneet 1853 metrin korkeudessa, mutta ylös päästyämme tajusimme heti, miksi osa ihmisistä harrastaa vuorikiipeilyä. Ne maisemat, niitä ei voi kuvata eikä mitenkään vangita. Ne on koettava itse! Auringonpaiste oli myös pilvien yläpuolella paljon kirkkaampi ja terävempi. Sekin oli jo itsessään yksi kokemisen arvoinen asia. Kotkanpesävierailun jälkeen jatkoimme junamatkaa Salzburgiin. Aluksi kaupunki näytti perussuomalaiselle pikkukaupungille, mutta historiallinen vanha kaupunki vasta kertoi, miksi Salzburg on yksi Itävallan suosituimpia matkustuskohteita. Linnat, kirkot, suorat kallioseinät ja kaupungin läpi virtaava joki olivat todella kauniita. Rakennukset olivat myös hyvin säilyneitä ja rakennusten sisäinen verkko todella hieno, melkein kuin labyrintti.

Das geht ab! Wir feiern die ganze Nacht, die Ganze!

Palattuamme takaisin Müncheniin otimme yhteyttä Antonin työkaveriin, joka asuu Ulmissa. Hän sattui sopivasti olemaan viikonloppuna kotona, joten seuraava pysäkkimme kahden päivän ajan oli Ulmissa. Vietimme railakkaan viikonlopun käyden syömässä kunnolla oikeaa ruokaa eli härän ulkofilepihviä, kieppuen huvipuiston laitteissa sekä nauttien litran tuopeista saksalaista olutta. Koimme myös saksalaisen bilekulttuurin, joka poikkesi hurjan paljon suomalaisesta versiosta. Yhteislaulut, iloinen asenne ja välitön suhtautuminen muihin ihmisiin olivat asioita, joita kaipaisimme myös tänne Suomeen. Viikonlopun aikana Ulmissa oli myös menossa olutfestivaalit, joten näimme paljon aitoja oluttelttoja sekä kuuntelimme aidan takaa paikallisen iskelmäesiintyjän keikkaa. Kaiken olutkulttuurin keskellä kävimme myös maailman korkeimmassa kirkontornissa. Näkymät tornista oli erittäin hyvät. Kokonaisuudessaan kaupunki on edelleen erittäin houkutteleva - sinne voisi jopa muuttaa asumaan pariksi vuodeksi. :)

Ulmista suuntasimmekin seuraavaa kohdetta kohti, Lilleen. Matka koostui useista eri vaihdoista ja jännittävistä hetkistä, sillä osa junista oli myöhässä. Poikkesimme myös vuoden tauon jälkeen Pariisissa, mutta visiittimme jäi tällä kertaa vain tunnin mittaiseksi. Edelleenkään pariisilaiset liikennemerkit eivät olleet aivan ajantasalla, mutta pääsimme lopulta perille Gare du Nordille sopivasti ennen junan lähtöä. Lille kaupunkina oli aivan erilainen kuin muut matkamme aikana käydyt kaupungit. Siellä oli paljon kodittomia, kerjäläisiä ja varmaan yhtä paljon myös kaljakuppiloiden mainosvaloja. Positiivista oli kuitenkin se, että löysimme erittäin suuren tavaratalon, joka myi kaikkea vaatteista ruokaan. Ostimme kaksi 20mm-renkailla olevaa potkulautaa -70% tarjouksesta sekä monipuolisesti ruokaa. Lomamme aikana pääosin söimme patonkia, hedelmiä, jogurttia ja muroja sekä joimme vettä. Lillen marketista saimme kuitenkin muroja ja maitoa, joita olimme jo pitkään kaivanneet.

Jes, kunnon ruokakauppa!

Lille-vierailu jäi lyhyeksi, sillä seuraavana aamuna olimmekin jo matkalla kohti Lontoota. Päätimme kokeilla junamatkaa Englanninkanaalin ali, joten ostimme erilliset junaliput puhelimitse. Pääsy laiturille ei kuitenkaan ollut niin helppo kuin kuvittelimme, sillä lippumme tarkasti ensin henkilö, joka jakoi matkustajat e-lippu- ja normilippujonoihin. Sen jälkeen ranskalaiset virkailijat tarkastivat lippumme ja passimme, jotta pääsimme edelleen englantilaisten virkailijoiden suorittamaan lippu- ja passitarkastukseen. Tämän jälkeen suuntasimme portille, joka luki lippumme ja päästi sisään - yksi matkustaja kerrallaan. Turvallisuuden takaamiseksi vielä yksi virkailija katsoi lippumme ja passimme, jotta pääsimme turvatarkastukseen laittamaan matkatavaramme security checkiin ja itse kävelimme samanlaisen portin läpi. Näiden kaikkien turvatoimien jälkeen laituri avautui edessämme ja pääsimme kävelemään 400 metriä oikean vaunun kohdalle. Pakkohan se oli myöntää, että matkustaminen on ainakin turvallista. :D

Lillestä lähtenyt juna saapui Lontooseen 10.35, jonka jälkeen lähdimme etsimään Nokia shop:a. Olimme käyttäneet koko matkan ajan puhelimen tarjoamia karttoja, mutta alkuperäisen suunnitelman mukaisesti meidän ei pitänyt mennä Brittien puolelle, joten eipä meillä ollut karttojakaan. Parin tunnin etsimisen jälkeen meidän piti kuitenkin todeta kaikkien Nokia shop:en suljettua ovensa, joten olimme saarella ilman karttoja - perusturistina vailla paperikarttaa. :D Asia ei kuitenkaan meitä hidastanut, vaan otimme iltajunan Manchesteriin. Mennessä Lontoo jäi siis hyvin vähäiselle katselulle, mutta järkevämpää oli suunnata jo lähemmäs seuraavan päivän kohdetta.

Manchesterin oma Eye

Manchesterissa yövyimme iloisella, sateenkaarilippujen värittämällä alueella. Ensimmäisen kerran elämässäni hotellihuoneemme ei sisältänyt omaa suihkua, vaan jaoimme suihkun muiden asukkien kanssa. Periaatteessa kokemus oli avartava, vaikka suihkun taso ei ehkä ollut kovin priimaa. Vettä kuitenkin tuli, joten se oli ihan hyvä asia. Nähtävyyksistä komein oli ehdottomasti maailmanpyörä iltavalaistuksessa. Samalla koko alue oli todella upea, olihan se edellisvuosikymmenien tapahtumien myötä rakennettu uusiksi.

Kuninkaanpuiston nurmikko oli hieno. Sopisi kotiimme. :D

Museo

Manchesterista jatkoimme aamulla Holyheadin ja siellä sijainneen Lidlin kautta kohti Irlannin pääkaupunkia Dublinia. Interail-passilla saimme alennusta Irish Ferriesin risteilystä, joten halusimme kokea reissumme aikana myös pienen palan Irlantia. Erittäin pieneksi palaksi se jäikin, sillä emme käyneet lainkaan Dublinin ulkopuolella, koska aika ei olisi millään riittänyt kolmeen yöhön Irlannissa. Ensi kertaa varten tiedämme kuitenkin, että Irlannin rannikkoa pääsee kiertämään vain ylikaalliilla junalla, joka puksuttaa komeiden maisemien läpi. Erikoista julkisessa junaliikenteessä oli se, että junalla pääsi vain yhteen suuntaan saarella, mutta ei pystysuunassa eli aina piti palata saaren toiselle puolelle päästäkseen seuraavaan kaupunkiin. Pystysuunnassa kulkiminen onnistui vain turisteille suunnatuilla junilla.


Conwyn linna

Dublinista lähdettyämme menimme upean Conwyn linnan kautta Lontooseen. Kaupunki oli tupaten täynnä ihmisiä, sillä paikallisilla oli juuri alkanut kesälomat. Metroihin ei meinannut päästä sisään, eikä ulos ja metrojen sisällä oli tukalan kuumaa. Suurkaupunkimeininkiä siis. Nähtävyyksien osalta kävimme toki katsomassa kaikki kuuluisat maailmanpyörät, parlamenttitalot, Big Benit ja niin edelleen. Tässä vaiheessa mikään näistä ei kuitenkaan herättänyt enää kovinkaan paljon wau-fiiliksiä, vaan rakennukset näyttivät melko samoilta kuin muutkin matkamme aikana näkemämme rakennukset. Pieni inflaatio siis taisi nähtävyyksiin iskeä. Päivä Lontoossa sujui kuitenkin erittäin leppoisasti. Yösijan olimme varanneet Harwick-Hoek van Holland -välillä risteilevältä laivalta, joten Hamleyn lelukaupan, Quinnessin uuden ennätyksen todistamisen ja Harrodsin tavaratalon (upea, kannattaa käydä!) jälkeen suuntasimmekin junalla jo satamaan ja astelimme laivaan.



Laivaristeily tarjosi meille kulttuurishokin - ehkä yhden suurimman kulttuurishokin koko matkan aikana. Olimme nimittäin valmistautuneet henkisesti käymään yökerhossa ja nauttimaan pienen oluen, mutta ei - risteilyllä ihmiset majoittuivat omiin hytteihinsä (1300 hyttiä) ja alkoivat nukkumaan! Ei mitään biletystä missään, ei. Kaikki laivalla olleet erittäin hienot ravintolat ja kahvilat (ei baari, vaan kahvila) menivät kiinni puolisen tuntia laivan lähdön jälkeen ja sen myötä viimeisetkin ihmiset siirtyivät hytteihinsä. Niinpä mekin menimme nukkumaan. Tosin hieman hämillämme. :D

Laiva rantautui seuraavana aamuna Hollannin puolelle. Huokaisimme helpotuksesta, sillä matkamme alkoi olla jo loppusuoralla ja seuraavaksi tarjolla oli vain tuttuja kaupunkeja. Kävimme nimittäin reilaamassa viime kesänä Benelux-maissa, joten tiesimme, minne suuntaisimme. Ajoimme satamasta Rotterdamin kautta Antwerpeniin - paikkaan, joka on syöpynyt vahvasti mieliimme viime vuodelta. Antwerpeniä voimme sen verran mainostaa, että kultakoruista pitävien ihmisten kannattaa heinäkuun lopussa suunnata sinne, sillä siellä on kaikissa 150 kultakaupassa alennusmyynnit, vaivaiset -70%. Eikä kaupoissa myydä mitään sekundaa tai 14 karaatin kultaa, vaan pelkästään 18 ja 24 karaatin kultaa sekä ensiluokkaisia timantteja. Meillä on kaupungissa jo oma myyjäkin, joten vierailimme vain hänen liikkeessään. Hän jopa muisti meidän viime vuodelta ja kyseli, tulemmeko ensi vuonna uudestaan. Voihan se olla, on ne korut sen verran parempilaatuisia ja halvempia kuin Suomessa.

Antwerpenissä köyhdyttyämme olikin jo aika suunnitella kolme viimeistä matkapäivää. Halusimme pysähtyä Hampuriin, joten se olikin seuraava etappimme. Kuuluisa Reeperbahn kalpeni kylla Amsterdamille, eikä siellä ollut oikeastaan mitään erikoista. Paljon alan liikkeitä, mutta muuta emme kyllä nähneet. Paitsi, kyllä sittenkin, näimme kaksi Hesburgeria. :D

Neljän tunnin junamatka sujui lattialla nukkuen.

Hampurin jälkeen suuntasimme suoraan Kööpenhaminaan. Jälleen tuttu kaupunki ja tutut kadut. Muutosta viime vuoden huhtikuuhun ei ollut tapahtunut. Kävimme syömässä samassa ravintolassa, mutta tällä kertaa tilasimme lihan sijasta kalaa. Lohi perunoilla maistui erittäin hyvin monen ranskanperuna-annoksen jälkeen. Yövyimme mielenkiintoisessa Cabinn-hotellissa, joka muistutti laivan hyttiä. Erittäin positiivinen kokemus. Sopii hyvin muutaman yön vierailuun.

Kööpenhaminan jälkeen saimmekin nauttia viimeisestä junamatkastamme Göteborgiin, jossa suuntasimme vaateostosten kautta Lisebergin huvipuistoon. Yllätysmomenttina juna ajoi puolessa välissä matkaa laivaan ja siirryimme laivalla Tanskan puolelle. Kiva yllätys, ei voi muuta sanoa. Päästyämme Göteborgiin päätimme lomareissumme mahanpohjan kutinoihin ja hurjiin vempeleisiin. Jonotusajat huvipuistossa olivat kuitenkin aivan toista kuin Suomessa. Ei kannattanut kuvitellakaan pääsevänsä keskipäivällä mihinkään laitteeseen alle 40 minuutin jonotuksen. :D

Kiistelty Pinochio-kupariteos Boråsin keskustassa

Jalkapalloa isolla areenalla

Göteborgiin tulivat myös Antonin veli ja kummit. Kummien luona kävimme Boråsissa, Antonin lapsuudenmaisemissa, joita Anton ei kylläkään muista. Minustakin oli kiva käydä katsomassa paikkoja, joissa Antonin suku on elänyt ja asunut. Kaupunkina Borås oli mukava, sopivan iso ja pieni yhtä aikaa. Kiertely autolla alueella oli myös Antonille tärkeää, sillä hän on kuullut puhuttavan paikoista, mutta ei ole aiemmin käynyt Boråsissa paikan päällä. Sattumalta osuimme sopivaan aikaan Boråsiin myös jalkapallon kannalta, sillä areenalla pelattiin Eurooppaliigan ottelu. Pitihän sitä käydä katsomassa. :)

Boråsista käsin kävimme myös Ullaredissa eli Ruotsin suurimmassa kaupassa, jonka historia on samanlainen kuin Keskisen kyläkaupalla. Pienestä kyläkaupasta on kasvanut suuri matkailunähtävyys, jonne ihmiset tulevat pitkienkin matkojen takaa tekemään ostoksia. Meillekin mukaan tarttui muutamia käyttöesineitä, jotka esittelen myöhemmin.

Boråsissa vietimme yhteensä kolme päivää, jonka jälkeen lensimme takaisin kotiin. Nyt jälkikäteen lomaamme miettiessämme koemme suurta kaipausta maailmalle. Emme ehkä vielä ole täysin sopeutuneet takaisin arkielämään, mutta eiköhän sekin ala sujua viimeistään ensi viikolla, kun Anton palaa töihin. Minun lomani jatkuu vielä kuun loppuun saakka, jonka jälkeen palaan myöskin töihin. Ensi vuonna uusiksi uusilla kujeilla. Valokuvien suodattamiseen voimmekin nyt käyttää vähän aikaa. Tähän mennessä olemme katselleet läpi vasta puhelimella otetut kuvat. :)

3 kommenttia:

  1. Täältähän löysinkin teidän reissukuvia, ihana että pian itse pääsii osin samoihin maisemiin! :)
    Haaveena olisi reissu Rooma, Tivoli, Pisan reissu kans Italiaan.

    Hei, kysymys, kävitte Nizzassa. Ollaan mietitty heinäkuulle pidennetyn viikonlopun reissua sinne. Oliko kiva paikka, onko rantakaistale vain kivikkoista. Kun haluisin hetken myös makoilla rannalla. :)

    VastaaPoista
  2. Nizza oli tosi mahtava kohde siinä mielessä, että siellä on mahdollista reissata junalla Monacoon (matka-aika 1h) ja Cannesiin (matka-aika 2h). Matkat taittuvat superhienolla junalla ja alueilla on tosi paljon tapahtumia kesäaikaan. Nizzasta Monacoon pääsee myös maanalaista moottoritietä pitkin, mikä on jo itsessään kiva kokemus. Nizzassa on vuokrattavana myös aito Ferrari, joten eikun kruisailemaan (kaupanpäälle tulee kyydissä istuva mies). ;P

    Kulttuurin osalta nämä kolme kaupunkia yhdessä tarjoavat tosi paljon nähtävää. Rantalomailun osalta itse tykkäsin eniten Cannesista, koska siellä oli hiekkaranta. Nizzassa kun on vain pelkkiä sileitä kiviä, jotka on illalla ihanan lämpimiä. Uintivesien ja korkeusvaihteluiden osalta jokainen kaupunki on ideaali. Me tykättiin kiivetä mahdollisimman korkealle ja katsella sieltä maisemia. ;P

    Jos sua kiinnostaa nähdä lisää kuvia ja kuulla kokemuksia, voisin kirjoittaa postauksen Nizza-Monaco-Cannes -alueesta. :)

    VastaaPoista
  3. Joo, se ois kyllä tosi kivaa, jos aikaa ja innostusta siihen juttuun on. Tee ihmeessä!
    Mies on ollut Cannesissa ja hän kyllä piti siitä. Joo, toi on kyllä kiva että junalla noinkin lyhyet välimatkat. Ainakin toiseen kohteeseen voisi mennä jos matka on pidennetty vkl. Ehkä Monaco voisi olla.
    Mutta joo, teehän juttu, ihana nähdä kuvia sieltä!

    VastaaPoista