Viikonloppuna minulla kävi mielessä juuri sama asia kuin Minnalla That's my life -blogissa. Miksi ihmiset valittavat syksyisin? Miksi kukaan ei ajattele syksyllä mitään positiivista? Tottahan se on, että on märkää, kurjaa, kylmää, pimeää aamulla, pimeää illalla, kesä takana ja pakkaset tulossa. Miksi siltikään ei voisi ajatella positiivisesti? Onhan vielä syyskuussakin aurinkoista, valoisaa, kauniin punaiset puut ja marjoja pursuavat metsät.
Retorisia kysymyksiäni pohtien päätin perjantaina ottaa elämälleni uuden suunnan. Johan sitä syksyvalitusta on tuotettu siitä lähtien, kun palasimme Kiinasta takaisin kotiin. Olikin siis jo aika vaihtaa levyä ja suunnata energia positiivisempiin asioihin.
Ennen kotiinlähtöä kävimme myös katselemassa puolukoita. Kahden kilometrin metsätaipaleen taivalluksen jälkeen löysimme kolmeenpekkaan 10 litraa puolukoita. Harvassa ne marjat olivat, mutta saimmepa kuin saimmekin sankon täyteen. Puolukkaretken jälkeen käänsimme auton keulan kohti kotia. Mökkireissu oli onnistunut ja sää ihanan aurinkoinen. Kyllä se vain niin on, että syksyssäkin on paljon positiivista!
Muistakaahan olla positiivisia! Syysmasennuskin pysyy loitolla, kun vaihtaa negatiivisuuden positiivisuuteen. :)
hihii :) kauniita kuvia!
VastaaPoistakoitetaan vielä muistaa nämä positiivisuuden pilarit kun mummoja sataa taivalta ;)
niinpä. sehän se vaikeinta on: pysyä päätöksessä. :P
VastaaPoista