Seitsemännen päivän kohdalla tajusimme lomamme ensimmäisen viikon menneen. Sen kunniaksi hyppäsimme paikallisbussiin ja suuntasimme kohti Badalingia. Paikalliset kyllä yrittivät estellä meitä menemästä elokuussa Badalingiin, mutta kiinan kieltä taitamattomina valitsimme mielellämme suoran reitin muurille. Toki oman taksikuskin olisi voinut palkata ajamaan meidät jonnekin muualle, mutta halusimme ennemmin ajella muurille bussilla.
Bussimatka olikin mielenkiintoinen. Ensinnäkään taksikuskimme ei meinannut osata ajaa bussiasemalle, toiseksi hän yritti sukkuloida ruuhkassa toisten autojen väleistä ja lopulta jätti meidät kirjaimellisesti sillan alle. Puhelimen kartat onneksi pelastivat päivämme, ja löysimme lopulta Badalingiin menevät bussit (jotka eivät muuten edes lähteneet bussiasemalta, vaan ihan omalta pysäkiltään). Bussin valintakaan ei ollut helppo, sillä kaikki 919-bussit eivät ajaneetkaan samaan paikkaan, ja meiltä kuluikin hetki löytää juuri se oikea bussi. Onneksi olimme saaneet kiinalaisilla merkeillä kirjoitetut lauseet "Meneekö tämä bussi Badalingiin?". Lauseiden avulla saimme helposti kontaktin paikallisiin ja viittoilua puolesta tai vastaan.
Oikean bussin löydettyämme matkamme alkoi. Reilun tunnin kestänyt matka vei meidät lopulta muurin juurelle. Kuumuuden vuoksi ostimme liput kaapelivaunuun, joka vei meidät melkein ylös asti. Todellisuudessa kaapelivaunu oli yksipaikkainen huvipuistolaite, jonka kyydissä istuen pääsi alle kymmenessä minuutissa ylös. Tosin jonottaminen laitteeseen veikin vajaat kaksi tuntia. :D
Jonotus ja istuminen kaapelivaunussa oli kuitenkin kaiken kuluneen ajan arvoista. Muuri oli aivan mieletön! Olin odottanut koko viikon muurin portaiden kiipeämistä, ja siinä ne olivat silmieni edessä! Ei kun portaita ylös kohti vartiotornia.
Vartiotornin jälkeen pääsimme vihdoin kävelemään leveälle muurille. Samanaikaisesti paikalla oli satoja muitakin turisteja. Muuri näytti onneksi vetävän kaikki. Ruuhkan huomasi ainoastaan vartiotornien kohdalla, koska tornin sisään ja ulos johtavat oviaukot olivat kapeita. Lisäksi tornit olivat useimmiten vuorten huipulla, joten turisteina ihmiset jäivät ottamaan kuvia alaspäin laskeutuvasta ja jälleen ylöspäin nousevasta muurista.
Kuumuutta vastaan muurilla taisteltiin armottomasti sateen- ja päivänvarjoilla, erilaisilla lippalakeilla ja hauskoilla paperihatuilla. Paperihatun miesten versiossa oli piippa ja naisten versiona lakki muistutti kukkahattutätin päähinettä. Eron sai aikaan pukemalla hatun eripäin päähän. Kiinalainen tehokkuus on siis otettu huomioon tässäkin asiassa. :D
Poislähtiessämme luimme kiinalaista kirjoitusta muurin kyljestä ja ajoimme alas "huvipuistolaitteella". Bussin etsiminen ei ollut nyt yhtä haastavaa kuin aamulla, joten meille jäi hyvin aikaa katsella ympärillemme.
Bussille suunnatessamme sattumalta törmäsimme mustakarhuaitaukseen tai enemmänkin mustakarhukaivoon, sillä karhut oli sijoitettu noin 10 metriä syvään pyöreään betonisammioon. Siellä niillä oli hyvin tilaa loikoilla ja käveleskellä. Suurin osa karhuista nukkui tai makasi vesilammikossa, mutta muutama nouti ihmisten heittelemiä omenoita. Aika suloisia otuksia.
Tässä kaikki tältä erää. China trip -postauksissa palataan vielä kerran Pekingiin, jonka jälkeen lennetään Shanghaihin myrskynsilmään.
Mukavaa viikonloppua!
Mukavaa viikonloppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti