Kotona sitten odottikin yli-innokas karvatassu. Luuta piti heti noutaa, vinkuvasta haisunäädästä pitää tiukasti hampailla kiinni ja vaihtaa lelua mennen tullen. Alkuriehumisen jälkeen Lumppari siirtyi viimeiseen keksimäänsä oljenkorteen eli ruokaan. Sillä on nimittäin omat huvit heitellä ruokaansa ilmaan ja napata maahanputoavia ruokia suuhunsa. Onneksi tällä kertaa heittelyn kohteena olivat vain raksut, jotka Lumppari jopa söi leikin loputtua. Voinkin sanoa päivää melko onnistuneeksi, sillä koko päivänä en joutunut siivoamaan edes Lumpparin sotkuja (ja sain jopa tulipunaisia ruusuja armaalta kaksilahkeiselta). Jospas alkanut viikko jatkuisikin samoissa merkeissä.
Iloista alkanutta viikkoa kaikille täältä ruudun toiselta puolelta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti