Lomamme ensimmäisenä päivänä laskeuduimme sulavasti Wienin lentokentälle ja ajoimme sieltä suoraan Bratislavaan Slovakian kansallisella bussiyhtiöllä. Matka maksoi noin 6 euroa eli huomattavasti vähemmän kuin Itävaltalaisella bussiyhtiöllä. Perille päästyämme meidät kohtasi uskomaton sää: aurinko paistoi, lämpömittari näytti varjossa +22 ja ainoa oikea vaatetus koostui shortseista ja t-paidasta. Tässä vaiheessa totesimme sielujemme lepäävän ja nautiskelevan. Aamulla olimme nimittäin lähteneet matkaan -9 asteen pakkasesta.
Park Inn Danube -hotellimme sijaitse aivan Tonavan rannassa. Se olikin erittäin hyvä valinta, sillä keskeinen sijainti pääkävelykadun varrella helpotti huomattavasti kaupunkiin tutustumista. Toisaalta, kaupunki oli niin pieni, että periaatteessa kaikki keskusta-alueen reunat olisivat olleet yhtä hyviä vaihtoehtoja.
Kauniin sään vallattua mielemme kipusimme Bratislavan linnalle, josta avautui näkymä yli koko kaupungin. Tonava kaunoinen virtasi vauhdikkaasti kuljettaen mukanaan matkustajalaivoja. Olisikin ollut villiä lähteä yönylimatkalle Budapestiin. Jos emme olisi jo aiemmin varanneet hotellia Wieniin, olisimme varmasti hypänneet laivan kyytiin ja käyneet myös Budapestissä. Budapest on nimittäin erittäin kaunis kaupunki, ja sinnekin voisin ilomielin mennä uudelleen.
Kaupungin kokonaiskuvaa riittävästi hahmoteltuamme jatkoimme matkaamme pikku katuja pitkin keskustaan. Yllätyimme kovasti siitä, kuinka mäkistä Bratislavassa olikaan. Pienet kadut sukkuloivat edestakaisin kukkuloiden välillä, ja raitiovaunut ajelivat rauhallisesti keskustan laidalta toiselle. Pieneksi kaupungiksi Bratislavalla oli yllättävän vilkasliikenteinen julkinen liikenne. Parasta kuitenkin oli se, että vanhan kaupungin alue (=keskusta) oli lähes kokonaan rauhoitettu kävelijöille.
Kahviloita ja ravintoloita Bratislavassa oli paljon. Rakastammekin näitä pieniä ja suloisia ruokapaikkoja yli kaiken, sillä niiden hintataso on suomalaiseen hintatasoon nähden puoli-ilmainen. Viimeaikoina olemme myös innostuneet maistelemaan paikallisia perinneruokia, joten Pulitzer-ravintolassa tilasimme tarjoilijan suosittelemat Drzková-keiton sekä grillatun possun niskan valkosipulilla ja itse tehdyllä leivällä. Nam, nam, nam.
Kylläisenä jatkoimme kaupunkiin tutustumista. Linnan alueelta suuntasimme kohti vanhaa kaupunkia nähdäksemme alueen kuuluisat pronssipatsaat. Erityisesti halusin mennä katsomaan viemäristä nousevaa miestä ja paparazzia. Vanha kaupunki patsaineen toi elävästi mieleen Antonin synnyinkaupungin Boråsin, jossa pronssipatsaiden määrä kasvaa vuosittain yhdellä tai kahdella.
Pronssipatsaat katsastettuamme palasimme takaisin hotellille linnavuoren kautta. Iltapurtavat haimme Tescon tavaratalon läheisesti ruokakaupasta. Lisäksi kävimme myös kurkkaamassa Tonavan toisella puolella olevaa Aupark-ostoskeskusta. Molempia suosittelemme shoppailupaikoiksi.
Hintataso Bratislavassa oli verrattavissa Vilnaan tai Varsovaan. Ruoka, kahviloiden antimet ja ravintola-annokset olivat halpoja, paikalliset merkkivaatteet keskihintaisia, mutta arvostetut merkkituotteet sen sijaan lähes Suomen hinnoissa. Turvallisuuden osalta Bratislava on ehdottomasti turvallinen kaupunki. Emme tälläkään kertaa kohdanneet mitään ongelmia. Liikenne on myös erittäin rauhallista, joten auton vuokraaminen ei ole lainkaan hassumpi idea. Bratislavan keskustasta päästyään varmasti jokainen kuski osaa ajella pieniä maaseututeitä pitkin lähistollä oleville viinitiloille ja kotipanimoille.
Seuraavalla kerralla saatte ihastella Bratislavan iltavalaistusta. Tunnelmallinen vanha kaupunki oli ehdottomasti yksi kauneimmista, mitä olen iltavalaistuksessa nähnyt!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti