Televisiomarkkinoilla

Korjausliikkeestä tuli tänään tieto, että televisiomme on korjauskelvoton. Paneeli on rikki, joten joulukiireiden keskellä pääsemme myös televisiokaupoille. Helpotusta asiointiin kuitenkin tuo se, että saamme ostaa uuden television vain ja ainoastaan samasta liikkeestä, josta edellinenkin on hankittu. Hintavertailua emme siis joudu tällä kertaa tekemään.

Ideoida pitää kuitenkin. Olen pitkään halunnut valkoisen television, sillä onhan meidän asunto muutenkin lattiaa lukuunottomatta melko valkoinen. Televisiomarkkinoilla valkoinen on kuitenkin melko harvinainen väri, joten vaihtoehtoja on vain yksi. Samsungin 46-tuumainen televisio näyttää ainakin kuvissa tyylikkäälle. Kapeat reunat ja Smart-teknologia sopisivat hyvin olohuoneeseemme. Olisihan televisio myös led-tekniikalla höystetty, wlan:lla rikastettu ja ultraohut. Television voisi myös kytkeä ulkoiseen kovalevyyn, jolloin television oma sisäinen videotallennin voisi nauhoittaa ohjelmat kovalevylle. Sen myötä tallentavan digiboxin voisi laittaa myyntiin.

Innostuin televisiosta heti myös siksi, että led-televisio kuluttaisi vähemmän sähköä kuin LCD- ja plasmatelevisiot. Siksi se sopisi hyvin asuntoomme, sillä olemme pyrkineet kaikissa kodinkone- ja viihde-elektroniikkavalinnoissa välttämään energiasyöpöt ja valitsemaan energiatehokkaita vaihtoehtoja.

Toisaalta Anton on innostunut isosta kuvaruudusta, joten toinen hyvä vaihtoehto olisi Samsungin 51-tuumainen plasmatelevisio. Pelkään kuvan värin olevan harmaa, sillä aiemmat kokemukseni plasmatelevisioista eivät ole kovin hyviä. Olen aina karsastanut plasmatelevisioiden epätarkkaa kuvaa ja suttuisia värejä. Syy todennäköisesti on se, että itse tykkään ehkä enemmän kirkkaista väreistä kuin tasaisista ja harmoonisista väreistä. Suurempi kuva-ala olisi kuitenkin aika kiva, mutta meneekö jo liian suureksi? Olen ehkä vähän vanhaan kaavaan kangistunut ja ajattelen heti uusien tuumakokojen olevan aivan liian suuria.

Näillä mietteillä menen paketoimaan viimeiset lahjat. Enää kaksi yötä jouluun. :)