Viiden päivän lomamme Liettuassa oli oikein rentouttava. Kiertelimme vanhan kaupungin katuja, ihailimme korkeita pilvenpiirtäjiä uudessa kaupungin osassa, katselimme toinen toistaan hienompia rakennuksia ja shoppailimme super isoissa ostoskeskuksissa puoli-ilmaisia vaatteita. Lisäksi matkustimme sekä hyvin vanhalla että ihkauusilla junilla Kaunasiin ja Trakaihin. Taidankin tehdä postaussarjan koskien lomaamme, sillä kaikkea kokemaamme ja näkemäämme ei saa mitenkään mahdutettua yhteen postaukseen...tai siitä postauksesta tulisi aivan liian pitkä! Tosin, onko tämäkään postaus ihan lyhyt, sitä en vielä tässä vaiheessa osaa sanoa. ;P
Aloitetaan siis Vilnasta, jonne lensimme valmistumispäivääni seuranneena aamuna. Otimme sikalähdön niin kuin aina, jotta saimme viettää mahdollisimman paljon aikaa perillä. Koneena oli ihkauusi potkurikone, joka piti lämmitellessään pahaa meteliä, mutta muuten matka taittui varsin mukavasti. Potkurikoneiden tapaan tässäkin oli kivat renkaat, joita kuvasinkin pitkin matkaa. Lentoyhtiöiden osalta olemme kokeilleet moneen kertaan sekä Finnairia, Blue1:a että airBalticia, joista suosikeiksi on monen lennon kokemuksella noussut airBaltic. Hinnat ja konekanta sopivat meille hyvin, joten ei ole enää vuosiin tullut lennettyä muilla yhtiöillä. Ennen lippujen tilaamista toki aina tarkistamme muidenkin yhtiöiden hinnat, mutta eipä ole muut vielä alittaneet airBalticin tarjoamia hintoja.
Jo pelkkä Vilnan lentoasema oli meille melkoinen yllätys. Nämä kauniit pylväiköt ja kaiteet lumosivat meidät hetkeksi, sillä mikään aiemmin kokemamme lentoasema ei ole ollut läheskään näin hieno! Enemmänkin lentoasemasta tuli mieleen Milanon rautatieasema, joka oli myös koristeellinen ja lähes kokonaan valkoinen.
paikallisbussi
trolleybussi eli sähköllä toimiva kulkuväline söpöillä pitsiverhoilla
suuriin shopping centereihin kulkeva haitaribussi
Paikallisliikenne toimi Vilnassa erittäin hyvin. Jokainen bussi ja trolleybussi tuli ajallaan, eikä myöhästymisiä tapahtunut. Syynä tarkkoihin ajoituksiin oli se, että bussit pysähtyivät aina jokaisella pysäkillä yhtä kauan, ihmiset nousivat kyytiin ja ajon aikana ostivat liput erilliseltä lipunmyyjältä, joka kiersi bussin etuosasta takaosaan. Eipä siis tyypillistä suomalaista jonotusta bussin ovella! Jännä juttu oli kuitenkin se, että riippuen bussin numerosta hinta saattoi olla joko 2 lt tai 2,5 lt. Yhdellä eurolla saa 3,45 litaita eli yhdensuuntainen kaupunkialueen lippu maksoi 0,60-0,70 euroa. Melko halpaa verrattuna siihen, että kotikaupungissamme saa maksaa myöhästelevästä bussista 3 euroa...
Toki osa Vilnan julkisista kulkuvälineistä oli vanhoja. Jotenkin nämä vanhat, jonkun mielestä ehkä hieman ränsistyneetkin trolleyt, olivat mielestäni erittäin kiehtovia. Eipä meidän paikallisbussien ikkunat jäädy sisäpuolelta tai bussien sisätilat ole monen vuosikymmenen tarinaa kertovia. ;P
Vilnan katedraali ja erittäin korkea kellotorni
maalauksen alla oleva kirkko
minun mielestäni hienoin rakennus
St. Nicolasin kirkko
Raatitalo sekä taustalla olevien kirkkojen kupolit
St. Annan ja St. Francisin ja Bernardinen kirkot
Aamunkoinportti
Kirkkoja Vilnassa tosiaan riitti. Niitä oli vanhassa kaupungissa joka makuun ja erittäin hyväkuntoisia! Vanhassa kaupungissa lähes kaikki talot oli oikeastaan tuoreessa maalissa ja kadut siistit. Viimevuotinen kulttuurikaupunki-titteli taisi vaikuttaa positiivisesti maalausinnokkuuteen, sillä useiden lähteiden mukaan kaupunki oli kokenut toissa vuonna suuret parannustyöt.
Seuraavassa postauksessa onkin sitten tarjolla toisenlaista Vilnaa eli enemmänkin tavallisen vilnalaisen arkea. Kävimme nimittäin tutkimassa myös paikallisia asuinalueita ja ne olivatkin huomattavasti erilaisempia kuin meillä täällä Suomessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti