Tänään tuntuu, ettei postattavaa oikein keksisi. Syksy jo painaa päälle, vaikka kesä alkoi ihan vasta. Suomen kesä on kyllä ankean lyhyt.
Tähän vuodenaikaan sitä haaveileekin ikuisesta kesästä ja lämpimästä auringonpaisteesta. Omasta rantahuvilasta, turkoosista vedestä ja syvänsinisestä taivaasta.
Ehkä myös viilentävästä tuulesta ja puiden suomasta varjosta. Omasta aurinkotuolista ja valkeasta hiekasta.
Auringonpalvojista, eläimistä ja iloisista ihmisistä nauttimassa yhdessä ihanasta säästä, meren tuoksusta ja aaltojen kohinasta.
Kaiken tämän kruunaisi kylmä juoma, pienet naposteltavat ja Antonin seura. Elämä olisi täydellistä. :)
Kuvat täältä, täältä, täältä ja täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti